Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sähköntuotantosektorilla Suomessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2016-05-16
Department
Major/Subject
Energiatekniikka
Mcode
K3007
Degree programme
Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
78+3
Series
Abstract
Tämän diplomityön tarkoituksena on tarkastella Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksia uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sähköntuotantosektorilla Suomessa. Työssä tarkastellaan Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Pöyry Management Oy:n mallinnuksen avulla. Mallinnuksen perusteella arvioidaan Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia sähköntuotantosektorilla Suomessa ja Euroopassa. Haastattelututkimuksen avulla työssä arvioidaan sitä, miten ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sähköntuotantosektorilla Suomessa keskittyen aurinko- ja tuulivoimaan. Mallinnuksessa Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan toteutusvaihtoehdoiksi valittiin kolme skenaariota. Yhdeksi skenaarioksi valittiin se, että ohjauskeinona toimii ainoastaan päästökauppa. Kahdessa muussa skenaarioissa päästökaupan ohelle oletettiin uusiutuvan energian tavoitteet. Toisessa skenaariossa uusiutuvan energian tavoitteet ovat kansallisia, sitovia tavoitteita, ja kolmannessa skenaariossa uusiutuvan energian tavoite on EU-laajuinen tavoite. Mallinnuksen perusteella Suomeen ei tulisi merkittävää uusiutuvan sähköntuotantokapasiteetin lisäystä missään skenaariossa. EU-tasolla merkittävin kapasiteetin lisäys on skenaariossa, jossa uusiutuvan energian tavoitteet ovat kansallisia, sitovia tavoitteita. EU-tasolla kapasiteetin lisäystä tulee eniten aurinko- ja tuulivoiman osalta, joten sen vuoksi haastattelututkimuksessa keskityttiin aurinko- ja tuulivoima-alan yrityksiin. Haastattelututkimuksessa haastateltiin yrityksiä sähköntuotannon arvoketjun eri osissa. Osa haastateltavista oli teknologiatoimittajia, kuten esimerkiksi komponentti- ja laitevalmistajia, ja osa sähköntuottajia. Näiden lisäksi haastateltiin vielä etujärjestöjä. Haastattelututkimuksen perusteella energiapolitiikan koettiin vaikuttavan suuresti liiketoimintaan. Energiapolitiikan kriteereiksi mainittiin etenkin pitkäjänteisyys, ennustettavuus ja tasapuolisuus. Viennin ja kansainvälistymisen kannalta kotimarkkinat koettiin todella tärkeiksi. Päästöoikeuksien hinnalla koettiin olevan yleisesti vähäistä vaikutusta liiketoiminnalle. Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikka luo liiketoimintamahdollisuuksia sähköntuotantosektorilla etenkin aurinko- ja tuulivoima-alalla. Suomalaisten yritysten osalta tulee huomioida, että liiketoimintamahdollisuuksia on arvoketjun monessa kohdassa. Pitkäjänteinen, ennustettava ja tasapuolinen energiapolitiikka, kotimarkkinoiden kehittäminen sekä teollisuus- ja innovaatiopolitiikan huomioiminen energiapolitiikassa ovat keskeisiä keinoja sille, että suomalaiset yritykset voivat hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää uutta liiketoimintaa.The purpose of this thesis is to evaluate the effects of the European Union 2030 climate and energy policy to new business opportunities in electricity production sector in Finland. The thesis evaluates different possibilities of realization of European Union 2030 climate and energy policy. The effects of the possibilities in electricity production sector in Finland and Europe were modelled with Pöyry Management Consulting Oy model. Interview research was used to evaluate the effects of climate and energy policy to new business opportunities in electricity production sector in Finland. Three different scenarios of the European Union climate and energy policy were selected to Pöyry Management Consulting Oy modelling. The first scenario had only the EU emission trading system (ETS) as a policy instrument. Two other scenarios had also renewable energy targets. In the second scenario, renewable energy targets were national, binding targets. In the third scenario, the renewable energy target was EU level target. According to the modelling, no major new electricity production capacity is built in Finland. At the EU level, the capacity increase is largest in the scenario, where EU member states have national, binding renewable energy targets. There is increased capacity especially in solar and wind power at the EU level. Therefore, the interviews were focused on solar and wind power sectors. In the interview research, different companies in different phases of electricity production value chain were interviewed. Some of the interviewed companies were technology providers, such as component manufactures, and some were electricity producers. Additionally, some policy organizations were also interviewed. According to the interviews, energy policy affects largely to the business. The main criteria for energy policy are perseverance, predictability and impartiality. Domestic markets are very important for import and globalization opportunities. In general, according to the interviewed companies, the effects of EU ETS prices to the business are very limited. The European Union 2030 climate and energy policy creates business opportunities especially in solar and wind power sector in electricity production sector. For Finnish companies, it is important to observe business opportunities in the whole value chain of electricity production. Perseverance, predictable and fair energy policy, the development of domestic markets and taking technology policy into account in energy policy are main tools to improve the possibilities of Finnish companies to catch new business opportunities and to develop business.Description
Supervisor
Syri, SannaThesis advisor
Patronen, JenniKeywords
ilmasto- ja energiapolitiikka, puhdas teknologia, liiketoiminta, Euroopan unioni