aalto1 untyped-item.component.html
Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla - Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Ene-47
Degree programme
Language
fi
Pages
123
Series
Abstract
Jätteenkäsittelyn säädöksiä uudistetaan parhaillaan.
Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen tavoitteena on mm. rajoittaa biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta jätehuollon metaanipäästöjen vähentämiseksi.
EU:n uusi jätedirektiivi ehdottaa jätteenkäsittelylle sovellettavaksi elinkaariajattelua.
Biojätteet käsitellään pääkaupunkiseudulla kompostoimalla, mutta erilliskäsittelyn vaatimat prosessit aiheuttavat päästöjä.
Tässä työssä vertaillaan pääkaupunkiseudun biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Käsittelyvaihtoehtojen KHK-päästötaseita laskettaessa on huomioitu myös prosesseissa syntyvien lopputuotteiden hyötykäytöllä saavutettavat KHK-päästöjen hyvitykset, jotka ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden korvauksesta.
Biojätteen erilliskäsittely- vaihtoehdoiksi on valittu kompostointi ja mädätys.
Näiden lisäksi tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana.
Tutkimuksessa on myös arvioitu biojätteen erilliskeräysjärjestelmän kattavuuden vaikutusta biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuviin KHK-päästöihin.
Biojätteen käsittelyvaihtoehdoista polton KHK-päästötase on negatiivisin, koska poltossa vapautuvalla energialla korvataan fossiilista energiaa ja saavutetaan kasvihuonekaasupäästöjä suuremmat päästöjen hyvitykset.
Erilliskäsittelyn vaihtoehdoista mädätys on kompostointia suotuisampaa, sillä prosessissa vapautuva biokaasu käytetään joko sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikenteen polttoaineena.
Molemmissa korvataan fossiilisia polttoaineita ja päästään päästöhyvityksiin, jotka aikaansaavat negatiiviseen KHK-päästötaseesen.
Kompostointi on käsittelyvaihtoehdoista ainoa, joka jää kasvihuonekaasujen osalta päästöjä tuottavalle puolelle.
Mädätyksessä ja kompostoinnissa syntyvää lopputuotetta on mahdollista käyttää multatuotteen raaka-aineena, jolloin keinolannoitteen ja turpeen korvauksesta syntyy kasvihuonekaasupäästöhyvityksiä.
Nykyisen pääkaupunkiseudun biojätteen erilliskeräysjärjestelmän keräys- ja kuljetuspäästöjä olisi mahdollista vähentää rajaamalla pienet, alle 20 huoneistoa käsittävät kiinteistöt, järjestelmän ulkopuolelle.
Tämä on seurausta siitä, että pieniltä kiinteistöiltä kerätty biojätemäärä on kuljetusrasitukseen suhteutettuna vähäinen.