Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla - Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2009

Department

Energiatekniikan laitos

Major/Subject

Energiatekniikka

Mcode

Ene-47

Degree programme

Language

fi

Pages

123

Series

Abstract

Jätteenkäsittelyn säädöksiä uudistetaan parhaillaan. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen tavoitteena on mm. rajoittaa biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta jätehuollon metaanipäästöjen vähentämiseksi. EU:n uusi jätedirektiivi ehdottaa jätteenkäsittelylle sovellettavaksi elinkaariajattelua. Biojätteet käsitellään pääkaupunkiseudulla kompostoimalla, mutta erilliskäsittelyn vaatimat prosessit aiheuttavat päästöjä. Tässä työssä vertaillaan pääkaupunkiseudun biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Käsittelyvaihtoehtojen KHK-päästötaseita laskettaessa on huomioitu myös prosesseissa syntyvien lopputuotteiden hyötykäytöllä saavutettavat KHK-päästöjen hyvitykset, jotka ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden korvauksesta. Biojätteen erilliskäsittely- vaihtoehdoiksi on valittu kompostointi ja mädätys. Näiden lisäksi tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana. Tutkimuksessa on myös arvioitu biojätteen erilliskeräysjärjestelmän kattavuuden vaikutusta biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuviin KHK-päästöihin. Biojätteen käsittelyvaihtoehdoista polton KHK-päästötase on negatiivisin, koska poltossa vapautuvalla energialla korvataan fossiilista energiaa ja saavutetaan kasvihuonekaasupäästöjä suuremmat päästöjen hyvitykset. Erilliskäsittelyn vaihtoehdoista mädätys on kompostointia suotuisampaa, sillä prosessissa vapautuva biokaasu käytetään joko sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikenteen polttoaineena. Molemmissa korvataan fossiilisia polttoaineita ja päästään päästöhyvityksiin, jotka aikaansaavat negatiiviseen KHK-päästötaseesen. Kompostointi on käsittelyvaihtoehdoista ainoa, joka jää kasvihuonekaasujen osalta päästöjä tuottavalle puolelle. Mädätyksessä ja kompostoinnissa syntyvää lopputuotetta on mahdollista käyttää multatuotteen raaka-aineena, jolloin keinolannoitteen ja turpeen korvauksesta syntyy kasvihuonekaasupäästöhyvityksiä. Nykyisen pääkaupunkiseudun biojätteen erilliskeräysjärjestelmän keräys- ja kuljetuspäästöjä olisi mahdollista vähentää rajaamalla pienet, alle 20 huoneistoa käsittävät kiinteistöt, järjestelmän ulkopuolelle. Tämä on seurausta siitä, että pieniltä kiinteistöiltä kerätty biojätemäärä on kuljetusrasitukseen suhteutettuna vähäinen.

Description

Supervisor

Fogelholm, Carl-Johan

Thesis advisor

Kouvo, Petri

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120555133

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK