Mitä kannet kertovat? Kaunokirjallisuuden kansien viestit sekä niiden välittämisen keinot ja konventiot

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2015 Kyytsönen

Date

2015

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

112 + 36

Series

Abstract

Tutkielma käsittelee kaunokirjallisuuden kansien viestejä sekä viestin välittämisen keinoja ja konventioita. Monia kannen viestejä ja niiden esittämisen tapoja säätelee vahva historian, käytännön ja käytettävyyden sanelema koodisto. Nämä koodistot ja konventiot ovat alalla toimijoille itsestäänselvyyksiä, mutta niitä ei juurikaan ole sanallistettu. Tutkielma pyrkii listaamaan ja avaamaan näitä kannensuunnittelua rajaavia seikkoja selvittääkseen miten niitä hyödynnetään tai miten niistä poiketaan eri tyyppisten kirjojen kohdalla. Tutkimuskysymykset ovat siis "mitä ja miten kannet viestivät ja miksi?" ja "millaiset konventiot ja koodistot säätelevät kannen viestiä, ja miten niitä hyödynnetään?" Tutkielma keskittyy suomalaiseen nykyhetken kannensuunnitteluun. Tutkielma on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen, ja se käyttää jonkin verran semiotiikan termejä ja tarkastelutapoja. Kirjallisia lähteitä on niukahkosti, joten niiden tueksi kannensuunnittelijoille ja kustantamoille lähetettiin kyselyt. Näihin saadut vastaukset avaavat erityisesti kannensuunnittelun pragmaattista puolta. Lisäksi aineistona on liki 250 eri lähteistä kerättyä esimerkkikuvaa, joiden avulla viestin välittämisen keinoja ja tapoja tarkastellaan. Tässä keskeiseksi nousevat eri genren esittämisen tavat sekä Kauneimmat kirjat -kilpailussa palkittujen kansien keinot luoda yksilöllisiä, erottuvia viestejä. Työhön sisältyy produktio-osana Katja Kallion Säkenöivät hetket -romaanin kansi, joka toimii case-esimerkkinä kannensuunnittelun prosessista. Kannella on monia viestinnällisiä tehtäviä: se on mainonnan väline ja kirjan myyntipakkaus; sen on erotuttava massasta mutta toisaalta noudatettava genrensä piirteitä; siitä on nähtävä kenen teos on kyseessä; se ilmaisee kirjan sarjallisuuden; asettaa kirjan kontekstiin; se tukee kustantajabrändiä ja sen on kerrottava jotakin kirjan sisällöstä. Kansi on myös rakenteellinen elementti: se tekee kirjasta fyysisen esineen, jonka käytettävyys ja olomuoto on parhaimmillaan oleellinen osa kirjan viestiä. Tutkielman perusteella kannensuunnittelun koodit vaikuttavat erityisen vahvasti genrekirjallisuuden kansissa. Koodistot määräävät kuvan, typografian, materiaalien ja kirjan koon sekä muodon valintaa ja käyttöä tietynlaisen, kirjaan sopivan ulkoasun ja viestin aikaansaamiseksi. Koodistosta poikkemalla kannen viesti muuttuu ja kirjan yksilöllisyys korostuu. Näin tulee näkyväksi genren rajojen elävyys ja muuttuminen sekä uuden syntyminen niin sisällöllisesti kuin ulkoasullisestikin. Kaunokirjallisen kannen viesti muodostuu siis paljolti suhteessa muihin kansiin ja kulttuurisiin tuotteisiin joko yhdistäviä tai erottavia piirteitä korostamalla. Genrekansia ja Kauneimmat kirjat -kilpailussa palkittuja kansia vertaamalla nousi näkyväksi myös viihteellisen/kaupallisen ja korkeakirjallisen/taiteellisen kirjallisuuden kansien ero: kaupallisen kannen viesti on yksinkertainen ja konventioiden mukainen, kun taas haastavammassa kirjallisuudessa kannet ovat monitulkintaisia, yksilöllisiä ja esineinäkin poikkeavia. Tutkielma on paikoin luonteeltaan toteava johtuen paljolti kirjan kannen vakiintuneesta luonteesta sekä aiheen keskittymisestä kannensuunnittelun koodistojen avaamiseen. Konventioiden sanallistaminen ei välttämättä tuo esille uutta, mutta herättää pohtimaan kansiratkaisujen syitä, tekee näkyväksi juurtuneita toimintatapoja ja auttaa kyseenalaistamaan sekä kenties uudistamaankin niitä.

This study examines the messages of fiction book covers and the means and conventions with which they are communicated. Many of the messages and the ways of presenting them are restricted by strong codes dictated by history, practise and usability. These codes and conventions are mostly taken for granted by people acting in the book industry, but they have been poorly documented. The aim of this study is to list and illuminate these codes to find out how they are being utilized or differed from when designing different types of fiction covers. Research questions for this study are "what are the messages of fiction book covers, how and why do the covers communicate" and "what kind of conventions and codes regulate these messages, and how are they utilized?" The study is focused on contemporary Finnish book design. This study is qualitative in nature and examines the subject through a slightly semiotic method. The literature on the subject is scarce, so questionnaires were sent to designers and publishing houses in order to gather more information. Answers to these questionnaires help to better understand especially the pragmatic side of cover design. In addition the research material consists of almost 250 images of book covers that serve as examples of different ways and means to communicate messages. The most significant thing observed by this are the ways of representing genres, and the means by which covers rewarded in The Most Beautiful Books of the Year -competition create unic, distinct messages. The study also includes production part, a cover design for Katja Kallio’s novel Säkenöivät hetket, that acts as a case sample of a cover design process. Book cover has many things to communicate: it’s a tool for marketing and a selling package for the book; it has to stand out but also comply with the genre; it tells who the author is; it indicates if the book is part of a series; it places the book in context; it supports the publishers image and it has to reveal something of the content. The cover is also a structural element: it turns the book into a physical object. Its usability and form carries a relevant part of the books message. The study illustrates how the codes of cover design are strongly visible especially in genre fiction. The codes specify the selection and use of image, typography, materials, size and shape in order to create a fitting appearence and message for the book. By differing from the codes the message changes and the individuality of the book enhances. Thus the shifting and changing of the boundaries between genres becomes visible, as well as new things being born both in appearance and content. Accordingly the message of a fiction cover is formed largely in relation with other covers and cultural products by emphasizing either common or dissimilar traits. Comparing the genre covers with covers rewarded in The Most Beautiful Books -competition illustrates the difference between a commercial cover and an artistic cover: the messages of commercial covers are simple and follow conventions, whereas artistic covers are ambiguous, individual and stand out also as objects. This study is in some parts descriptive due to the established nature of a book cover, and the subject concerning codes and conventions. Focusing on these might not touch on anything new, but hopefully it will generate some thoughts on what lies behind certain solutions, illuminate deeply rooted procedures and help to question or even to reform them.

Description

Supervisor

Heinänen, Saku

Thesis advisor

Lehtonen, Anna

Keywords

genre, kaunokirjallisuus, kirjankansi, konventio, koodisto, viesti

Other note

Citation