Puupohjaisten ja huokoisten materiaalien kosteuden puskurointikapasiteetin kokeellinen määrittäminen ja hyödynnettävyyden arviointi
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2005
Department
Major/Subject
Talonrakennustekniikka
Mcode
Rak-43
Degree programme
Language
fi
Pages
68+7
Series
Abstract
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sisäilmaan rajoittuvilla hygroskooppisilla materiaaleilla on mahdollista tasata sisäilman kosteuden vaihteluita. Tasaisen sisäilman kosteuden on todettu parantavan sisäilman laatua ja viihtyvyyttä. Hygroskooppisten materiaalien sisäilman kosteutta tasaavasta vaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä kosteuden puskurointikapasiteetti. Sisustusmateriaalien kosteuden puskurointikapasiteettia voidaan tarkastella erityyppisillä kaupallisilla laskentaohjelmilla. Laskelmien lähtötiedoiksi tarvitaan joukko materiaaliominaisuuksia, joiden kokeellinen määrittäminen standardien mukaisilla menetelmillä vaatii paljon aikaa. Kirjallisuudesta ja ohjelmista löytyvien materiaaliominaisuuksien käyttö lisää laskennallisen kapasiteetin suuruuden epävarmuutta. Diplomityössä esitetään pohjoismaisessa Nordtest- hankkeessa kehitetty kokeellinen menetelmä, jolla materiaalien ja tuotteiden kosteuden puskurointikapasiteetti voidaan määrittää nopeasti. Menetelmän keskeisin idea on luoda sellainen testimenetelmä, jota voitaisiin kohtuudella soveltaa myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Kehitetty menetelmä perustuu 24 tunnin mittaisiin sykleihin, joihin sisältyy 8 tunnin mittainen kostutusjakso ja 16 tunnin mittainen kuivumisjakso. Punnitustulosten avulla määritetään, materiaalin kosteuden puskurointikapasiteetti 8 tunnin kostutusjakson aikana. Työssä esitetään kokeellisesti määritetyt kosteuden puskurointikapasiteetit tavanomaisille rakennusmateriaaleille. Lisäksi selvitetään eri tekijöiden vaikutusta koetuloksiin ja arvioidaan kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön hyödynnettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitettiin yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida eri tekijöiden vaikutusta tilojen kosteusoloihin. Esimerkkilaskelman perusteella makuuhuoneen yöllisestä kosteuskuormasta aiheutuvaa suhteellisen kosteuden nousua pystyttiin pienentämään hygroskooppisella kattoverhouksella 8 %. Hygroskooppinen materiaali sitoi koko yön kosteustuotosta (480 g) 116 g, mikä on n. 24 %. Vastaavaan tulokseen päästään lisäämällä ilmanvaihtoa 0,3 l/h.Description
Supervisor
Absetz, IlmariThesis advisor
Ojanen, TuomoKeywords
indoor air quality, sisäilman laatu, indoor climate, sisäilmasto, moisture capacity, kosteuskapasiteetti, moisture buffering capacity, kosteuden puskurointikapasiteetti, surface material, pintamateriaali