Depoliticization and processes of socio-ecological change in the early 21st century discourses of ecological concern

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-11-17

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Creative Sustainability
Master's Programme in Creative Sustainability

Language

en

Pages

69

Series

Abstract

Sustainability has become a generally accepted ideal for social change. Under the seemingly successful expansion of sustainability discourse lie, however, political contradictions and conflicts that are at risk at being swept away. To mitigate the risks, many scholars in recent sustainability debates have brought up the need to recognize the essentially plural and political nature of quest for pathways to sustainability. This study responds to this request by investigating how early 21st century future visions and their respective discourses of ecological concern relate to depoliticization and processes of socio-ecological change. The study is built on critical approach to discourse studies and relies particularly on the dialectical-relational approach as developed by Norman Fairclough. The discourse-analytical categories studied are genres, styles and discourses and the semiotic and interdiscursive analysis followed by a discussion on the social meaning of the findings. The data consists of two visions that were collected to represent two different kinds of 21st century discourses on ecological concern and socio-ecological change and was delimited to the field of textiles and fashion in Finland. Based on the analysis, the study argues that the two visions analysed represent a struggle over the structuring and restructuring of the 21st century environmental discourses and the discourses of socio-ecological change. This not only shows that political struggle and contention between different meanings and practices of ecological concern and socio-ecological change is alive, but also, that a depoliticized style of debate and rhetorics of control serve a purpose: to determine and produce a certain future. In this study, the depoliticizing tendencies were particularly linked to the vision that represents techno-managerial form of ecological modernization. This raises the question whether the discourse of ecological modernization will prevail, which kind will it be if it does, and what are the ramifications of the discourse on the future of democracy and the ability of people to both imagine and desire that things, and the future with it, would be different. Finally, the study suggests that depoliticization in the context of sustainability and ecological concern is an issue that ought to be better addressed in sustainability debates, practices, and research of today. Due to the small sample size, the insights of this study offer only a limited view and would benefit from further studies within different industrial, geographical, and cultural contexts.

Kestävyydestä on tullut yleisesti hyväksytty ihanne yhteiskunnalliselle muutokselle. Kestävyysdiskurssin näennäisesti onnistuneen laajentumisen alla piilee kuitenkin poliittisia ristiriitoja ja konflikteja, jotka ovat vaarassa tulla ohitetuiksi. Monet tutkijat ovatkin viimeaikaisissa kestävyyskeskusteluissa nostaneet esiin tarpeen tunnustaa kestävyyspolkujen etsinnän pohjimmiltaan pluralistisen ja poliittisen luonteen. Tämä tutkielma vastaa tähän pyyntöön tutkimalla 2000-luvun alussa tehtyjen tulevaisuusvisioiden ekologisen huolen diskursseja sekä näiden diskurssien suhdetta depolitisoitumiseen ja sosioekologiseen muutokseen. Tutkielma perustuu kriittiseen diskurssitutkimukseen ja nojaa erityisesti Norman Faircloughin kehittämään dialektisrelationaaliseen lähestymistapaan. Tutkitut diskurssianalyyttiset kategoriat ovat genre, tyyli ja diskurssi, ja semioottista ja interdiskursiivista analyysia seuraa keskustelu löydösten sosiaalisista merkityksistä. Aineisto koostuu kahdesta visiosta, jotka edustavat kahta erilaista 2000-luvun ekologisen huolen ja sosioekologisen muutoksen diskurssia. Aineisto on rajattu tekstiilien ja muodin alalle Suomessa. Analyysin perusteella tutkielma esittää, että analysoidut kaksi visiota edustavat kamppailua 2000-luvun ympäristödiskurssien ja sosioekologisen muutoksen diskurssien muovaamisesta ja uudelleenmuovaamisesta. Tämä osoittaa paitsi sen, että poliittinen kamppailu ja kiista ekologisen huolen ja sosioekologisen muutoksen eri merkitysten ja käytäntöjen välillä on elossa, niin myös sen, että depolitisoidulla keskustelutyylillä ja kontrollia viestivällä retoriikalla on tarkoitus: määrittää ja tuottaa tietty tulevaisuus. Tässä tutkimuksessa depolitisoivat pyrkimykset liittyivät erityisesti visioon, joka edustaa teknomanageriaalista ekologisen modernisaation muotoa. Tämä herättää kysymyksen siitä, tuleeko ekologisen modernisaation diskurssi vallitsemaan, millainen se on, jos näin käy, ja mitkä ovat diskurssin seuraukset demokratian tulevaisuudelle sekä ihmisten kyvylle kuvitella ja haluta, että maailma, ja tulevaisuus sen mukana, olisivat erilaisia. Lopuksi tutkielma esittää, että depolitisoituminen kestävyyden ja ekologisen huolen kontekstissa on kysymys, joka tulisi ottaa paremmin huomioon nykypäivän kestävyyskeskusteluissa, -käytännöissä ja -tutkimuksessa. Pienen aineiston vuoksi tutkielman havainnot tarjoavat rajallisen näkymän ja hyötyisivät tutkimuksista muilla toimialaloilla sekä muissa maantieteellisissä ja kulttuurisissa konteksteissa.

Description

Supervisor

Halme, Minna

Keywords

critical discourse studies, depoliticization, environmental discourses, socio-ecological change, future visions, sustainability

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512119067

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ