Embodied carbon footprint calculation based on building information model

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Kemian tekniikan korkeakoulu | Master's thesis
Date
2015
Department
Major/Subject
Puutuotetekniikka
Mcode
P3001
Degree programme
PUU - Puunjalostustekniikan koulutusohjelma
Language
en
Pages
88+7
Series
Abstract
The goal of this study was to find out, how the building information model (BIM) data is utilized in embodied carbon footprint calculation. Information about calculation softwares and the current situation of the calculations were gathered through literature review and semistructured interviews. Framing of this study presumed compatibility with industry foundation classes (IFC). The embodied carbon footprint calculation softwares are usually specialist level lifecycle assessment calculation tools for heavy calculation in the end of building project. The result of the study was that no functional information workflow from design software to carbon footprint calculations could be found. The building design softwares could export information in table format for the calculation, but which information is selected for the tables depends on the person doing the calculations. Connecting databases into building design software would make calculations faster and reduce the variation. Direct information exchange would also make them less prone to errors and slow manual intervention. The biggest advantage of the carbon footprint calculation could be received in the early phase of the project when it could guide the design. Therefore it would be important to develop calculation tools that could be directly or via IFC integrated with the design softwares. The standards to define the carbon footprint of buildings are clear, but they allow some deviation for used methods and the results are usually not directly comparable. The databases of building materials should include both more area specific and design phase sensitive information in order to receive accurate calculation results in various occasions. Official rules could speed up the change of the conventions in the building sector.

Tutkimuksen päämäärä oli selvittää materiaalien hiilijalanjäljen laskentaa rakennuksen tietomallin pohjalta. Tietoja laskentaohjelmista ja laskennan tämänhetkisestä tilanteesta selvitettiin kirjallisu- uskatsauksella sekä puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimus rajattiin koske- maan vain IFC-standardin (industry foundation classes) mukaista tiedonsiirtoa tukevia laskentaohjelmia. Rakenteisiin sitoutuneen hiilijalanjäljen laskentaohjelmat ovat raskaita asiantunti- jatyökaluja, joita käytetään yleensä vasta rakennussuunnitelman valmistuttua. Yhtään toimivaa standardin mukaista tiedonsiirtolinkkiä suunnittelu- ja laskentao- hjelmien välillä ei löytynyt. Rakennussuunnitteluohjelmista pystyy siirtämään tietoa taulukkomuodossa laskentaohjelmiin. Taulukon tietojen valikointiin liittyy kuitenkin laskijakohtaisia eroja. Materiaalitietokantojen yhdistäminen suunnitteluohjelmiin nopeuttaisi laskelmia ja vähentäisi hajontaa. Suora tiedonsiirto myös vähentäisi käsin tehtävää työtä, joka on hidasta ja virhealtista. Hiilijalanjälkilaskennasta olisi eniten hyötyä projektin alkuvaiheessa, jolloin se voisi oh-jata suunnittelua. Siksi olisi tärkeää kehittää laskentaohjelmia, jotka voisi integroida suoraan rakennussuunnitteluohjelmiin. Hiilijalanjälkilaskentaa määrittelevät standardit ovat selkeitä, mutta ne jättävät lasken- tamenetelmille liikkumatilaa. Tämän takia laskelmien tulokset eivät ole läheskään aina suoraan verrattavissa toisiinsa. Rakennusmateriaalien tietokantojen pitäisi sisältää entistä enemmän aluekohtaisia ja eri suunnitteluvaiheisiin optimoituja arvoja, jotta laskentatulokset olisivat käyttökelpoisia eri tilanteissa. Viralliset vaatimukset voisivat nopeuttaa toimintatapojen muutosta rakennusalalla.
Description
Supervisor
Paltakari, Jouni
Thesis advisor
Kairi, Matti
Keywords
carbon footprint, BIM, IFC, embodied carbon
Other note
Citation