Making of a Carbon Nanotube Based Single Electron Transistor Using Electron Beam Lithography

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorHakonen, Pertti
dc.contributor.authorRoutama, Paula
dc.contributor.departmentTeknillisen fysiikan ja matematiikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorSalomaa, Martti
dc.date.accessioned2020-12-04T13:32:57Z
dc.date.available2020-12-04T13:32:57Z
dc.date.issued2000
dc.description.abstractYhden elektronin transistorissa on nanometrien suuruusluokkaa oleva johtavasta materiaalista valmistettu saareke kahden metallijohtimen välissä. Johdinten välille laitetaan jännite, jolloin elektronit pyrkivät tunneloitumaan yhdestä johtimesta saarekkeen kautta toiseen. Koska tunneliliitosten kapasitanssit ovat pieniä jo yksi elektroni aiheuttaa merkittävän varausenergian kasvun saarekkeella. Hiilinanoputket ovat grafiittilevyistä rakentuneita putkimaisia molekyylejä. Ne ovat tyypillisesti muutaman mikrometrin pituisia ja noin 5-30 nm paksuja. Nanoputkien rakenne on kestävä. Niiden sähkönjohtavuus riippuu niiden rakenteesta, joka on joko samanlainen kuin metalleilla tai puolijohteilla. Työssä pyrittiin valmistamaan yhden elektronin transistori hiilinanoputkea ja elektronisuihkulitografiaa käyttäen. Transistoriin sopiva hiilinanoputki paikannettiin ja siirrettiin oikeaan asentoon atomivoimamikroskoopilla. Nanoputken päälle, sen symmetria-akselia vastaan kohtisuoraan, valmistettiin elektronisuihkulitografialla kapea kultajohdin. Johtimen paksuuden avulla johteen resistanssi valittiin sopivaksi. Tavoitteena oli, että puolijohtavan hiilinanoputken päälle muodostuu yhden elektronin transistorin saareke, joka kytkeytyy tunneliliitoksilla nanoputken molemmilla puolilla oleviin kultajohtimiin. Valmistetuista näytteistä kaksi toimi. Toisessa näytteessä kultajohtimen paksuus oli juuri niin suuri, että näyte johti. Kulta ei muodostanut yhtenäistä kerrosta nanoputken päälle. Virta kulki useamman kuin yhden saarekkeen läpi. Toisessa näytteessä kultajohtimen paksuus oli lähes yhtä suuri kuin hiilinanoputken halkaisija. Nanoputki oli sähkönjohtavuudeltaan metallinen. Virta kulki nanoputken ja kultasaarekkeen läpi peräkkäin. Käytetyssä yhden elektronin transistorin valmistusmenetelmässä kultasaarekkeen saaminen yhtenäiseksi hiilananoputken päälle on ongelma. Lisäksi nanoputken tulee olla sähkönjohtavuudeltaan puolijohtava. Metallisten ja puolijohtavien hiilinanoputkien erottaminen ennen transistorin valmistamista on kuitenkin vaikeaa.fi
dc.format.extentiv + 57
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88589
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120447424
dc.language.isofien
dc.programme.majorMateriaalifysiikkafi
dc.programme.mcodeTfy-44fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordsingle electron transistoren
dc.subject.keywordyhden elektronin transistorifi
dc.subject.keywordcarbon nanotubeen
dc.subject.keywordhiilinanoputkifi
dc.subject.keywordelectron beam lithographyen
dc.subject.keywordelektronisuihkulitografiafi
dc.titleMaking of a Carbon Nanotube Based Single Electron Transistor Using Electron Beam Lithographyen
dc.titleHiilinanoputkeen perustuvan elektronin transistorin valmistaminen elektronisuihkulitografiaa käyttäenfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_43195
local.aalto.idinssi16157
local.aalto.openaccessno

Files