Lipidinanopartikkeleiden käyttö lääkkeenannossa

No Thumbnail Available

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Kemiantekniikan korkeakoulu | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2024-09-20

Department

Major/Subject

Biotuotteet

Mcode

CHEM3048

Degree programme

Kemiantekniikan kandidaattiohjelma

Language

fi

Pages

15

Series

Abstract

Lipidinanopartikkelit, erityisesti kiinteät lipidinanopartikkelit (SLN) ja nanorakenteiset lipidikantajat (NLC), ovat keränneet runsaasti huomiota lääkekehityksessä viime vuosikymmeninä. Lipidinanopartikkeleiden etuja lääkeaineen kuljetuksessa ovat hyvä lääkeaineen vapautumisprofiili, fysikaalinen stabiilius ja mahdollisuus kohdennettuun lääkkeenantoon. SLN- ja NLC-partikkeleiden koko vaihtelee 40–1000 nm, mikä mahdollistaa niiden tehokkaan pääsyn soluihin. Ne pysyvät verenkierrossa pidempään ja parantavat lääkkeen biologista hyötyosuutta, samalla vähentäen lääkeaineen epäselektiivistä sitoutumista ja mahdollisia haittavaikutuksia. SLN- ja NLC-partikkelit koostuvat kiinteistä lipideistä, lääkeaineesta sekä useimmiten stabiloivista pinta-aktiivisista aineista. Rakenteen lipidien ja pinta-aktiivisten aineiden valinnalla ja määrällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkeaineen vapautumisnopeuteen partikkeleista. Partikkelien pinnalle voidaan lisätä ligandeja, joiden sitoutumisen avulla partikkeleita voidaan kohdentaa tiettyihin kudoksiin. SLN- ja NLC-partikkeleita tutkitaan laajasti syöpähoidoissa ja veri-aivoesteen läpäisevissä lääkkeissä. Lipidinanopartikkelien käyttöä on tutkittu myös useilla eri antoreiteillä, mutta eniten oraalisella ja parenteraalisella antotavalla. Markkinoilla ei vielä ole SLN- tai NLC-partikkeleita hyödyntäviä lääkevalmisteita.

Lipid nanoparticles, particularly solid lipid nanoparticles (SLNs) and nanostructured lipid carriers (NLCs), have garnered significant attention in drug development over the past decades. The advantages of lipid nanoparticles in drug delivery include favorable drug release profiles, physical stability, and the potential for targeted drug delivery. The size of SLN and NLC particles ranges from 40 to 1000 nm, allowing for efficient cellular uptake. They remain in circulation longer and improve the bioavailability of drugs while reducing non-specific drug binding and potential side effects. SLN and NLC particles are composed of solid lipids, the drug, and typically stabilizing surfactants. The choice and amount of lipids and surfactants in the structure can influence, for example, the drug release rate from the particles. Ligands can be added to the particle surface to target specific tissues through binding interactions. SLN and NLC particles are being extensively studied in cancer treatments and drugs that cross the blood-brain barrier. The use of lipid nanoparticles has also been investigated for various administration routes, with the most research focused on oral and parenteral administration. Currently, there are no pharmaceutical products on the market that utilize SLN or NLC particles.

Description

Supervisor

Kontturi, Eero

Thesis advisor

Murtomäki, Lasse

Keywords

lipidinanopartikkelit, SLN, NLC, lääkkeenanto, lääkkeiden kuljetus, lipid nanoparticles

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202411057000

Collections

[kand] Kemian tekniikan korkeakoulu / CHEM