Shear flow in a composite structure consisting of top hat beams, hollow core slabs and concrete topping

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKansa, Jouko
dc.contributor.authorSääskilahti, Markus
dc.contributor.departmentInsinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntafi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorPuttonen, Jari
dc.date.accessioned2020-12-05T13:41:30Z
dc.date.available2020-12-05T13:41:30Z
dc.date.issued2008
dc.description.abstractTässä työssä tutkittiin betoni- tai teräspalkista, ontelolaatoista, saumabetonista sekä rakenteellisesta pintabetonista koostuvaa liittorakennetta. Betoninormikortti 18 sisältää oletuksia koskien palkin ja laatan pään välistä leikkausvuota. Vaarnoilla varustetun WQ - palkin ja puristuspuolella toimivien betonilaippojen välistä leikkausvuota ei tunneta tarkasti. FEM -analyysillä oli mahdollista saada uutta tietoa poikittaisesta leikkausvuojakaumasta. Työssä mallinnettiin ja analysoitiin neljä FEM -mallia. Ensin tehtiin identtinen testimalli täysmittakaavakokeen rakenteelle. Herkkyysanalyysi suoritettiin mallilla, jossa reunimmaisen ontelolaatan elementti verkko tihennettiin. Vaarnojen vaikutusta rakenteen käyttäytymiseen tutkittiin mallilla, jossa vaarnojen lukumäärä puolitettiin. Lopuksi analysoitiin malli, jossa ontelolaattojen korkeus oli 400 mm. Testimallin käyttäytyminen oli lähellä todellisen rakenteen käyttäytymistä. Testimallissa kontakti ja liittovaikutus olivat heikompia laatan ja palkin välillä kuin todellisessa rakenteessa. Samoin, betonimalli ei täysin vastannut todellisen betonia. Testimallissa laatan ylälaipan ja palkin ylälaipan välinen maksimi poikittainen leikkausvuo oli 58 % suurempi kuin betoninormikortin mukainen maksimiarvo. Lisäksi, betonilaatan alalaippa välitti melko paljon poikittaista vetovoimaa. Näin ollen käytännön rakenteessa laatan ylälaipan ja palkin ylälaipan välinen leikkausvuo on suurempi ja laatan uuman ja palkin välinen leikkausvuo pienempi kuin vastaava leikkausvuo testimallissa. Mallissa, jossa reunimmaisen ontelolaatan elementtiverkkoa tihennettiin, leikkausvuot olivat lähes samat kuin testimallissa. Suurin ero arvojen välillä oli 20 %. Malli, jossa vaarnojen määrä puolitettiin, käyttäytyi myös lähes samalla tavalla kuin testimalli. Pintabetonin puristuma oli kuitenkin suurempaa palkin tuen läheisyydessä, joten rakenne, jossa vaarnojen määrä puolitetaan, on herkempi hauraalle pintabetonin puristusmurrolle. Mallissa, jossa ontelolaattojen korkeus oli 400 mm, laatan ylälaipan ja palkin ylälaipan välinen maksimi leikkausvuo oli 61 % suurempi kuin betoninormikortin mukainen maksimiarvo.fi
dc.format.extent85 + (5)
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95559
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120554393
dc.language.isoenen
dc.programme.majorTalonrakennustekniikkafi
dc.programme.mcodeRak-43fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordcomposite structureen
dc.subject.keywordliittorakennefi
dc.subject.keywordWQ beamen
dc.subject.keywordWQ-palkkifi
dc.subject.keywordhollow core slaben
dc.subject.keywordontelolaattafi
dc.subject.keywordshear flowen
dc.subject.keywordFEM-analyysifi
dc.subject.keywordFEM analysisen
dc.titleShear flow in a composite structure consisting of top hat beams, hollow core slabs and concrete toppingen
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_03049
local.aalto.idinssi35788
local.aalto.openaccessno

Files