Suomesta Itämereen laskevien jokien fosfori- ja typpikuormat 1961-2006 - arvio maatalouden kuormitusmuutoksista

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2008

Major/Subject

Vesitalous ja vesirakennus

Mcode

Yhd-12

Degree programme

Language

fi

Pages

84 s. + liitt. 45

Series

Abstract

Itämeri rehevöityy kiihtyvällä vauhdilla siihen kohdistuvasta voimakkaasta ravinnekuormituksesta johtuen. Yhtenä suurimmista kuormituslähteistä pidetään maataloutta. Tässä työssä tutkittiin, miten Suomesta Itämereen kulkeutuvat rehevöitymistä aiheuttavat fosfori- ja typpikuormat ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat maatalouden ravinnekuormituksen muutokset. Työn pohjana käytettiin ympäristöhallinnon vedenlaatu- ja virtaamatietoja koko käytettävissä olevalta ajanjaksolta. Työssä tarkasteltiin 22 Suomen rannikkoalueelta Itämereen laskevaa jokea, joille laskettiin kokonaisfosforin ja -typen kuormat neljällä kaudella ajanjaksolla 1961-2006. Jokien valuma-alueet olivat pääasiassa maatalousvaltaisia ja vähäjärvisiä, mutta vertailun vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan myös muutama joki, joiden valuma-alueen peltoprosentti on pieni. Jokien ravinnekuormien laskennassa käytettiin empiiristä regressiomallia, jolla mallinnettiin veden ravinnepitoisuuden ja virtaaman yhteyttä. Fosforin ja typen kausittaiset kokonaiskuormat laskettiin mallinnetuista päivittäisistä pitoisuusarvoista ja mitatuista virtaamista. Jotta voitiin tutkia maatalouden ravinnekuormituksen muutoksia, kokonaiskuormista vähennettiin tilastoidut yhdyskuntien jätevesikuormat sekä arvioidut haja-asutuksen jätevesien ja metsätalouden ravinnekuormat. Jätevesikuormista ja metsätalouden kuormituksesta ei ollut tietoa saatavilla 1960- luvulta, joten maatalouden kuormitusmuutoksia voitiin tarkastella vain vuodesta 1971 alkaen. Työssä lasketut jokien ravinnekuormat olivat suurimpia Pohjanmaan isoissa joissa. Valuma-alueen pinta-alaan suhteutettuna kuormitus oli kuitenkin erityisesti fosforin kohdalla selvästi suurinta Varsinais-Suomen Uskelan-, Paimion- ja Aurajoella, joilla peltoprosentit olivat suurimmat. Fosforikuormien todettiin kasvaneen useimmilla tarkastelluilla joilla 70- ja 80-luvuilla mutta pienentyneen kaikilla joilla Uskelanjokea lukuun ottamatta viimeiselle laskentakaudelle eli vuoden 1994 jälkeen. Typpikuormien kasvu jatkui monilla joilla erityisesti Pohjanmaalla koko tutkimusjakson ajan. Muutokset maatalouden ravinnekuormissa olivat samansuuntaisia kuin kokonaiskuormista. Maatalouden fosforikuormat kääntyivät Uskelanjokea lukuun ottamatta laskuun viimeisellä tarkastelukaudella, mutta typpikuormat kasvoivat edelleen lähes kaikilla joilla.

Description

Supervisor

Vakkilainen, Pertti

Thesis advisor

Ekholm, Petri

Keywords

loading of nutrients, ravinnekuormitus, changes in nutrient loads, kuormitusmuutokset, total phosphorus, kokonaisfosfori, total nitrogen, kokonaistyppi, phosphorus load, fosforikuorma, nitrogen load, typpikuorma, agriculture, maatalous, Baltic Sea, Itämeri

Other note

Citation