Paperikonelinjan tehokkuuslaskenta

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2000

Department

Konetekniikan osasto

Major/Subject

Koneensuunnitteluoppi

Mcode

Kon-41

Degree programme

Language

fi

Pages

91

Series

Abstract

Tehokas tuotanto on kannattavan paperitehtaan perusedellytys. Paperitonnia kohti lasketun katemarginaalin pienentyminen on pakottanut paperitehtaat tehostamaan tuotantokapasiteettinsa hyödyntämistä. Tuotannon tehokkuutta on paperitehtaissa perinteisesti kuvattu ns. kokonaishyötysuhdelaskennalla. Perinteinen hyötysuhdelaskenta soveltuu kuitenkin tuotannon tehokkuusmittaukseen melko huonosti, sillä se ei ota kantaa linjan todelliseen tuotantokapasiteettiin, eikä sitä pystytä myöskään yhdistämään linjan kannattavuutta kuvaaviin tunnuslukuihin. Tässä Kirkniemen hienopaperikonelinjalle (PK3) tehdyssä työssä tuotannon tehokkuutta pyrittiin mittaamaan uudella TPM-filosofiaan (Total Productive Maintenance) perustuvalla KNL-mallilla. KNL-mallin nimi johtuu mallin laskennassa käytettävistä osahyötysuhteista: Käytettävyys, Nopeus ja Laatu. Työssä pyrittiin selvittämään KNL-mallin soveltuvuus paperikonelinjan tehokkuuslaskentaan, KNL-mallin edut ja haitat perinteiseen hyötysuhdelaskentaan verrattuna sekä KNL-mallin muut mahdolliset edut ja sovellusmahdollisuudet. KNL-mallista haluttiin rakentaa sellainen tuotannon tehokkuutta kuvaava malli, jonka antamat tulokset olisivat helposti liitettävissä sijoitetun pääoman tuottoasteeseen. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että KNL-mallin mittayksiköksi valittiin marginaalikate. PK3:lla syntyvän suuren hylkymäärän vuoksi mallin L-termi jaettiin kahdeksi erilliseksi hyötysuhteeksi: määrähyötysuhteeksi (M) ja laatuhyötysuhteeksi (L). KNLM-mallin sovittaminen onnistui tuloksien perusteella hyvin. KNLM-mallin mukaiseksi kokonaishyötysuhteeksi tutkimusajanjaksolla 1.10.1999-31.12.l999 saatiin 73,3%. Mittayksikkönä käytetyn marginaalikatteen ansiosta jokaiselle osahyötysuhteelle voitiin osoittaa kertynyt ja menetetty katetuotto. Kokonaishyötysuhde koostui käytettävyydestä (93,7%), nopeushyötysuhteesta (94,5%), laatuhyötysuhteesta (99,5%) ja määrähyötysuhteesta (83,2%). Nopeushyötysuhde vaikutti kannattavuuteen lähes yhtä paljon kuin käytettävyys. Tuloksesta tekee merkittävän se, että nykyisessä hyötysuhdelaskennassa käytettävyyttä pidetään merkittävimpänä paperikonelinjan kannattavuuteen vaikuttavana tekijänä, eikä nopeutta oteta laskennassa huomioon lainkaan. Työssä luodulla KNLM-mallilla kyettiin mittaamaan tuotantolinjan todellinen tuotantotehokkuus tai työssä käytetystä mittayksiköstä johtuen oikeammin tuotantolinjan katetehokkuus. KNLM-mallin rinnalle kehitetyn kustannusten purkumallin avulla jokaisen raportoidun tuotantotapahtuman markkamääräiset kustannukset pystyttiin laskemaan. Marginaalikatteisiin perustuvan laskentatavan ansiosta mallin tuloksista voitiin laskea myös erilaisia kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja, kuten esimerkiksi lajikohtaiset marginaalikatteet ja lajikohtaiset tuntikatteet. Työssä saadut tulokset osoittivat selkeästi nykyisen hyötysuhdelaskennan puutteellisuuden. Perinteinen hyötysuhdelaskenta ei riitä kuvaamaan linjan kannattavuutta vaan voi ajoittain jopa ohjata tekemään kannattavuuden kannalta vääriä ohjaustoimenpiteitä. KNLM-malli tarjoaa mahdollisuuden siirtyä hyötysuhdelähtöisestä tuotannonohjauksesta kohti kustannustietoista ja tuottavuushakuista tuotannonohjausta. KNLM-mallin sovellusalue on laaja ja siitä on mahdollista rakentaa tulevaisuudessa koko tehtaan henkilöstöä koskeva konsernin tavoitteita tukeva toiminnanohjausmalli.

Description

Supervisor

Kuosmanen, Petri

Thesis advisor

Lumme, Ilkka

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447278

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK