Osallistavat paikkatietomenetelmät vuorovaikutteisen suunnittelun tukena Helsingin kaupungilla

Thumbnail Image

Files

master_Nyberg_Elina_2019.pdf (2.02 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2019-12-16

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)

Language

fi

Pages

92+6

Series

Abstract

Vuorovaikutteinen suunnittelun muotoutuminen lakisääteiseksi osaksi suunnitteluprosesseja Suomessa lähti käyntiin vuonna 2000 voimaan tulleesta maankäyttö- ja rakennuslaista, jossa velvoitettiin osallisten kuuleminen suunnitteluprosessin aikana (MRL132/1999.) Tämän jälkeen vuorovaikutteinen suunnittelu on alkanut kehittyä osaksi suunnittelukulttuuria (Eräranta ym., 2015), ja erilaisia internetpohjaisia menetelmiä on kehitetty sen tukemiseksi (Afzalan & Muller, 2018; Falco & Kleinhans, 2018; Kahila-Tani ym., 2016). Helsingin kaupungilla on hyödynnetty osallistavia paikkatietomenetelmiä, mutta niiden käyttöä ei ole arvioitu systemaattisesti. Diplomityöni tavoite on tarkastella PPGIS-menetelmän käyttöä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja tutkia menetelmän hyödyntämistä vuorovaikutteisissa suunnitteluprosesseissa. Tutkin sekä kyselyiden toteutusta käytännössä, että yhdistän PPGIS-kyselyt vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteisiin arviointikriteeristön avulla. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa korostuvat erityisesti vuoropuhelu suunnittelijoiden ja osallisten välillä sekä osallisten rooli tiedon tuottajina. Suunnittelijat toivovat saavansa kyselyistä paikkaan sidottua tietoa, jota voi hyödyntää suunnittelussa. He myös hyödyntävät menetelmiä mm. tavoittaakseen laajemman osallisjoukon kuin perinteisissä menetelmissä, luottamuksen lisäämiseksi ja konfliktien vähentämiseksi. Menetelmässä tuotettua tietoa hyödynnetään myös suunnitelmien laadinnassa. Osallisten osallistumisen tavoitteena on usein vaikuttaa suunnitelmien sisältöön (Tulloch, 2008), kun taas suunnittelijoiden motivaatiot ja tavoitteet voivat olla moninaisemmat. Usein haasteena osallistumisessa on pitkä aikajänne, minkä vuoksi osallisten on vaikea käsittää, mihin heidän näkemyksensä ovat vaikuttaneet. Koska osallistumisen tavoitteissa voi olla eroa suunnittelijoiden ja osallisten välillä, on erityisen tärkeää kommunikoida suunnittelun tuloksiin vaikuttavista asioita, lisätä vuoropuhelua eri osallisryhmien välillä ja tehdä osallisille näkyväksi, mitkä asiat vaikuttavat suunnitelmiin. Samalla tulee tehdä näkyväksi, miten osallisten tietämys on vaikuttanut, näkynyt tai miten sitä on arvioitu suunnitteluprosessissa. Muut kriteerit aikaisesta osallistumisesta luottamuksen rakentamiseen täydentävät vaikuttavuuden toteutumista.

The Land Use and Building Act came into effect in the year 2000. The act established participatory means into planning culture in Finland as it obligated the consultation of participants in the planning process (MRL 132/1999). Since then, participatory planning has been developing into an integral part of the planning culture in Finland (Eräranta et al., 2015) and internet-based tools have been developed to support it (Afzalan & Muller, 2018; Falco & Kleinhans, 2018; Kahila-Tani et al., 2016). The City of Helsinki has utilized participatory mapping methods in planning, but their usage has not been evaluated systematically. The objective of this thesis is to study the usage of PPGIS-methods at the City of Helsinki Urban Environment Division and examine the utilization of the method in participatory planning. The study approach is twofold. Interviews with planners are conducted in order to consider the practical elements of using the PPGIS-method and what should be considered when utilizing the method. In addition, the usage of the method is linked to the aims of participatory planning by using a set of participatory planning evaluation criteria. Participatory planning highlights the importance of dialogue between planners and participants and the participants’ role as knowledge producers. By using the methods, planners wish to gain place-based information that can be used in the making of new plans. Additionally, planners use the methods to reach a wider number of participants than with conventional methods such as public meetings, build trust between participants and the planning organization and manage conflicts. For the participants, the aim of participation is often to have an impact on the content of the plans (Tulloch, 2008). Often the challenge in participation is its longtime span, which results in participant’s having a difficult time in understanding how their input has affected the plans. The possible differences in the objectives of planners and participants make it vital to communicate the influence of the participants’ input as well as other different aspects that affect the planning decisions. Furthermore, the role of the participants knowledge and how it has been used in the process should be made visible. The fulfillment of other evaluation criteria such as early involvement and building trust supplement the realization of influence.

Description

Supervisor

Kyttä, Marketta

Thesis advisor

Laatikainen, Tiina

Keywords

osallistavat paikkatietomenetelmät, vuorovaikutteinen suunnittelu, vuorovaikutteisen suunnittelun arviointikriteeristö, osallistava suunnittelu, kokemustieto, PPGIS

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201912226575

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG