How to fix a performance shortfall? A behavioral perspective on corporate venture capital, organizational slack and CEO regulatory focus

Abstract

Organizations have been demonstrated to respond to a shortfall in their performance with various types of organizational changes. Corporate venture capital (CVC) defined as minority equity investments by coprorations in ventures represents one of such change initiatives. The objective of this master’s thesis is to study the relationship between performance shortfall and CVC investing. Additionally, the moderating effects of organizational slack and CEO regulatory focus on this relationship are explored.

A comprehensive literature review on the theories and concepts of the behavioral theory of the firm, CVC, organizational slack and the regulatory focus theory is conducted and based on this outlook a theoretical model explaining the relationship between performance shortfall and corporate venture capital is constructed. The hypotheses are formed based on existing literature and the theoretical model.

The sample used in the thesis covers years 1990-2017 for S&P 500 companies and is mainly collected and constructed from SDC VentureXpert, Compustat and letters to shareholders in annual reports. The letters to shareholders data covers only years 1999-2008 and, thus, the CEO regulatory focus variables are constructed only for this time period. The analysis method used is linear regression with interaction variables included in the models examining the moderating effects of organizational slack and CEO regulatory focus.

The main results show that a greater performance shortfall compared to social aspirations leads to greater CVC intensity. Historical comparison-based performance shortfall, however, doesn’t have an effect. The results on the moderating effect of slack are contradictory – unabsorbed slack weakens and absorbed and potential slack strengthen the relationship of performance shortfall and CVC intensity. Regarding the moderating effect of CEO regulatory focus, only the prevention focus has an impact that is, contradictory to the predicted, positive.

The results impply that the relationship between performance shortfall and CVC investing is a complex and multidimensional one affected by factors beyond mere causal connection. Therefore, this thesis serves as an opening for future research into the more fine and complex characteristics of the relationship.

Organisaatioiden on todistettu reagoivan tulostensa heikkemiseen monentyyppisillä erilaisilla muutoksilla. Pääoman sijoittaminen startupeihin on yksi tällaisista muutostoimenpiteistä. Tämän diplomityön tavoite on tutkia yrityksen epätyydyttävän tuloksen ja yrityksen pääomasijoitusten suhdetta. Lisäksi työssä tarkastellaan organisaation ylimääräisten resurssien ja toimitusjohtajan regulatiivisen fokuksen moderoivia vaikutuksia yllämainittuun suhteeseen.

Kattava kirjallisuuskatsaus perehtyy yrityksen behavioristiseen teoriaan, pääomasijoittamiseen, organisatoriseen ylijäämään ja regulatiiviseen fokukseen ja yhdistää näiden teorioiden ja konseptien keskeisimmät osat teoreettiseksi malliksi, joka selittää epätyydyttävän tuloksen ja pääomasijoittamisen suhdetta. Hypoteesit muodostetaan perustuen olemassaolevaan kirjallisuuteen ja teoreettiseen malliin.

Tutkimuksen otos kattaa vuodet 1990-2017 S&P 500 -listan yrityksille ja on pääasiassa koostettu ja kerätty SDC VentureXpert ja Compustat tietokannoista sekä yritysten vuosikertomuksissa olevista toimitusjohtajien katsauksista. Vuosikertomusdata kattaa vain vuodet 1999-2008, joten toimitusjohtajan regulatiivista fokusta kuvaavat muuttujat rakennetaan vain tälle aikavälille. Analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressiota, johon lisätään vuorovaikutusmuuttujia malleihin, jotka tutkivat yrityksen ylimääräisten resurssien ja toimitusjohtajan regulatiivisen fokuksen moderoivia vaikutuksia.

Tulokset osoittavat, että suurempi ero tuloksen ja sosiaalisen vertausryhmän perusteella määritettyjen odotusten välillä johtaa suurempaan pääomasijoitusintensiteettiin. Historillisiin lukuihin perustuvia odotuksia huonompi tulos taas ei vaikuttanut pääomasijoitusintensiteettiin. Ylimääräisten resurssien moderoivat vaikutukset olivat ristiriitaiset – absorboitumattomat ylimääräiset resurssit heikensivät odotuksia heikomman tuloksen ja pääomasijoitusten suhdetta, kun taas absorboituneet ylimääräiset resurssit sekä potentiaaliset ylimääräiset resurssit vaihvistivat tätä suhdetta. Koskien toimitusjohtajan regulatiivista fokusta ainoastaan preventiofokuksella oli tilastollisesti merkittävä moderoiva vaikutus. Tämä kuitenkin osoittautui, päinvastoin kuin ennustettu, positiiviseksi.

Työn tulokset osoittavat, että epätyydyttävän tuloksen ja pääomasijoitusten suhde on monimutkaisempi ja moniulotteisempi eikä selitettävissä pelkällä kausaliteetilla. Näin ollen työ toimii tärkeänä avauksena tulevaisuuden tutkimukselle tämän suhteen hienojakoisempiin ja monimutkaisempiin tekijöihin.