Käytetään kieltä olemalla jotain mieltä! Diskurssianalyysi kuvataide-oppiainetta käsittelevistä mielipidekirjoituksista Helsingin Sanomissa Perusopetus 2020 – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako -esityksen aikaan 4.3.2009–30.12.2010
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
2012
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Degree Programme in Art Education
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Language
fi
Pages
20
Series
Abstract
Seminaaritutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomissa 3.4.2009– 30.12.2010 julkaistuista yleisöosastokirjoituksista, jotka kommentoivat taide- ja taitoaineiden, erityisesti kuvataide-oppiaineen, asemaa valmisteilla olleen Perusopetus 2020 – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako -esityksen yhteydessä. Lopullinen analysoitava aineisto käsittää yhteensä kolme mielipidekirjoitusta. Tavoitteena on tutustua suppean aineiston avulla käsiteltävään ilmiöön ja muodostaa siitä perusteltu tulkinta esittäen aineistolle ja aineiston äärellä kysymyksiä: Miten tutkimusaineistossa puhutaan valmisteilla olevasta tuntijakouudistuksesta ja mitä sen toivotaan tai pelätään muuttavan? Minkälaista tulevaisuutta perusopetuksen taide- opetuksella toivotaan rakennettavan lapsille ja nuorille? Miten esitettyjä näkökulmia perustellaan, ja mitä kirjoituksilla tavoitellaan? Työn metodologisena viitekehyksenä on sosiaalisen konstruktionismin traditiosta orientaationsa saava diskurssianalyysi. Aineiston rajauksena ovat avainsanoista ja ilmauksista muodostunut koodausrunko, tematisointi ja suppea tyypittely. Seminaarityön diskurssianalyyttisenä kielikäsityksenä on ajatus kielestä todellisuuden rakentajana ei sen kuvana eikä tilana. Päättöluvun yhteenvedossa nousee aineiston analyysin ja tulkinnan kautta esiin mielipidekirjoitusten kirjoittajien pyrkimys erilaisin perusteluin osoittaa lisäopetustuntien tarve tai vähintään nykyisen oppituntimäärän säilyminen yläkoulussa. Yleisöosastokirjoituksissa tuntimäärältään riittävä pätevän kuvataideopettajan antama taidekasvatus nähdään mahdollisuutena auttaa lapsia ja nuoria saavuttamaan koulussa tietoja ja taitoja selvitä tulevassa elämässään. Nämä tiedot ja taidot paikantuvat tekstissä niin tekemisen, luomisen, tekniikoiden opettelun, vuorovaikutuksen, yhteisen toiminnan kuin ajattelun, kriittisen tulkinnan ja ymmärryksen alueille. Vaikka aineistona olevat mielipidekirjoitukset kommentoivat joulukuussa 2010 kaatunutta ehdotusta, niin niissä rakentuvien näkökulmien nähdään liittyvän yleisemmällä tasolla kuvataide-oppiaineeseen, kouluun ja lasten ja nuorten tulevaisuudessa tarvitsemiin valmiuksiin. Mielipidekirjoituksissa korostuu usko suomalaiseen peruskouluun ja yhteiskuntaan, jossa peruskoulu on yksi vaihe lapsen ja nuoren elämässä. Sieltä jatketaan ja saadaan valmiuksia tutkintoon johtaviin kouluihin ja työelämään – sekä elämään koulu- ja työarjen ulkopuolella. Varsinaisesti syrjäytymisestä tai sen ehkäisystä ei kirjoiteta, vaan kirjoitusten kielen kautta riittävä tuntimäärä kuvataide-oppiainetta näyttäytyy mahdollisuutena saavuttaa jotain myönteistä. Tähän voi tietysti vaikuttaa tekstien kontekstuaalisuus: ne on kirjoitettu perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksen yhteydessä perustelemaan oppiaineen merkitystä.Description
Supervisor
Rastas, MarjaKeywords
kuvataidekasvatus, taide- ja taitoaineet, perusopetus, kuvataide, tuntijako, diskurssianalyysi, mielipidekirjoitus