Kurkistus lasten media-arkeen : Mitä koulu voisi oppia tytöiltä ja pojilta mediakasvatukseen liittyen

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2013
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Degree Programme in Art Education
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Language
fi
Pages
83
Series
Abstract
Opinnäytetyöni on osa LATU (Lapset tuottavat) -tutkimusprojektia, jota on vetänyt Sara Sintonen Helsingin yliopistosta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa Lapset -organisaation kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. LATU on tutkinut lasten digitaalista osallisuutta ja omaehtoista mediatuottamista. Projektin fokuksena on ollut yhteisöllinen ja yksilöllinen luova tuottaminen ja jakaminen sekä lasten tuottama materiaali muun muassa oppimisen sisältönä ja välineenä. Ryhmän muut jäsenet ovat opiskelijat Olli Noroviita ja Tuomas Kauppinen. Opinnäytetyössäni tarkastelen, miten 8–12-vuotiaat lapset käyttävät kännyköitä ja internetiä omaehtoisesti. Tätä kautta olen pyrkinyt löytämään vastauksia tutkimuskysymykseeni, mitä kouluissa toteutettava mediakasvatus voisi ammentaa lasten mediankäyttötavoista. Näkökulmani tutkimusaiheeseen on tiukasti sidoksissa taidekasvatukseen, ja keskityn mediakasvatuksen mahdollisuuksiin erityisesti peruskoulun kuvataideopetuksen kontekstissa. Tutkielmani taustalla on vaikuttanut vahvasti kriittinen pedagogiikka. Tutkimusaineistonani on ollut LATU-tutkimusryhmässä laaditun kyselylomakkeen tulokset ja ryhmän jäsenten tekemät lasten haastattelut. Internet-pohjaiseen kyselylomakkeeseen vastasi 314 lasta ja lisäksi käytössäni on ollut 17 tutkimushaastattelua, joista viidessä toimin itse haastattelijana. Haastattelujen aikana lapsia pyydettiin näyttämään ja antamaan tutkimustarkoitukseen heidän itse ottamiaan kännykkäkamerakuvia ja -videoita, jotka ovat olleet oleellinen osa tutkimusaineistoa. Opinnäytetyössäni tuon esiin, miten lasten media-arki koulun ulkopuolella poikkeaa suuresti koulujen media-arjesta. Lähes kaikilla lapsilla on kännykkä jo koulun alkaessa. Kännykkä on lapselle tärkeä henkilökohtainen laite, jolla perustoimintojen lisäksi muun muassa kuvataan omaa arkea. Kouluissa kännykät on pääsääntöisesti kielletty, eikä niitä juurikaan käytetä hyväksi opetuksessa. Internetiä käytetään kotona hyvin aktiivisesti, mutta koulussa sekä omaehtoisesti että opettajan ohjauksessa vähemmän. Tyttöjen ja poikien mediankäytössä vaikuttaa tämän tutkielman valossa olevan enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Kaikkiaan toiminta medioiden parissa on luonteeltaan hyvin sosiaalista, ja kavereiden kanssa yhdessä toimiessa opitaan mediataitoja. Pienet erot sukupuolten välillä liittyvät mieltymyksiin. Tytöt esimerkiksi kuvaavat kännykkäkamerallaan hieman aktiivisemmin kuin pojat, kun taas pojat käyttävät internetiä hieman enemmän kuin tytöt. Tytöt ja pojat myös pelaavat erilaisia pelejä ja käyvät eri nettisivustoilla. Kaikkiaan lasten välillä on havaittavissa huomattavia eroja esimerkiksi medioiden parissa käytetyn ajan ja mediataitojen suhteen. Johtopäätöksenä totean muun muassa, että kouluissa mediataitoja ei opita lainkaan siinä määrin kuin kotona ja vapaa-ajalla. Kouluissa toteutettava kaikille yhteinen mediakasvatus voisi kaventaa eroja lasten mediataitojen välillä. Koska lapset ovat oman media-arkensa asiantuntijoita, heidän kanssaan yhteistyössä voitaisiin ideoida tapoja oppia mediaa ja mediasta sekä kehittää uusia koulun arkeen sopivia tapoja käyttää siellä jo olemassa olevia medialaitteita, kuten kännyköitä, jotka lasten mukana tulevat kouluun päivittäin. Vapaa-ajalla lasten kesken vertaisoppiminen on arkipäiväistä, ja samankaltaista asennetta oppimiseen voitaisiin tuoda kouluun entistä enemmän: kokeilemisen, virheiden ja leikin kautta oppimista.
Description
Supervisor
Pohjakallio, Pirkko
Keywords
mediakasvatus, kuvataidekasvatus, kriittinen pedagogiikka, lapset, kännykkä, internet
Other note
Citation