Töölön kirjaston peruskorjauksen arviointi kansainvälisten 1900-luvun arkkitehtuurin restaurointi- ja suojeluperiaatteiden pohjalta

Abstract

1900-luvun rakennuskanta on useissa maissa yhä heikosti suojeltua ja alttiina peruuttamattomille muutoksille. Modernin arkkitehtuurin restaurointiin ja suojeluun liittyy lisäksi monia teknisiä ja periaatteellisia erityispiirteitä. Siksi kansainvälinen rakennusperintöjärjestö ICOMOS laati vuonna 2011 niin kutsutun Madridin asiakirjan, jonka periaatteiden on tarkoitus edistää 1900-luvun rakennusperinnön suojelua ja kohteiden ominaisarvot huomioivaa restaurointia.

Suomen rakennuskannasta yli 90 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen, joten erityisesti 1900-luvun loppupuolen arkkitehtuurin korjaaminen on kansantaloudellisestikin merkittävä kysymys. Tässä tutkielmassa esimerkkinä 1900-luvun loppupuolen restaurointikohteesta toimii arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut Töölön kirjasto Helsingissä. Töölön kirjaston peruskorjaus valmistui vuonna 2016. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin Madridin asiakirjassa esitetyt periaatteet ovat toteutuneet peruskorjauksen suunnitteluprosessissa ja -ratkaisuissa. Samalla arvioidaan, miten 2000-luvun kirjastotilan toiminnot ja esteettömyysvaatimukset on sovitettu yhteen rakennuksen suojeltavien arvojen kanssa.

Tutkielma on toteutettu kirjallisuustutkielmana ja kuva-aineiston analyysina. Kirjallisuuden avulla selvitetään 1900-luvun arkkitehtuurin restauroinnin historiaa ja keskeisiä käsitteitä sekä Madridin asiakirjan restaurointi- ja suojeluperiaatteet. Peruskorjauksen vaikutuksia arvioidaan määrittelemällä ensin rakennuksen tärkeät säilytettävät arvot ja tutkimalla sitten peruskorjaussuunnitelmien, kirjallisten lähteiden ja valokuvien avulla Madridin asiakirjan periaatteiden toteutumista.

Tutkielmassa tehdyn vertailun perusteella Töölön kirjaston peruskorjauksen suunnitteluprosessi ja -ratkaisut on pääosin toteutettu Töölön kirjaston päätilojen ja julkisivun arvokkaita piirteitä kunnioittaen, Madridin asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Analyysi kuitenkin osoitti myös, että toiminnallisista syistä alkuperäiset kirjahyllyt oli poistettu ja kantavia rakenteita muutettu. Nämä ratkaisut heikensivät kohteen autenttisuutta ja olivat osin ristiriidassa kohteelle asetettujen suojelutavoitteiden kanssa. Tulevan suojelun ja hienovaraisen korjaamisen edistämiseksi Töölön kirjaston suunniteltu suojelupäätös olisikin tärkeää saada voimaan asemakaavassa.