Kaupunki kaikille aisteille : moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Doctoral thesis (monograph)
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2007-11-16

Major/Subject

Kaupunkisuunnittelu

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

164

Series

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia, 2007/29

Abstract

Through separate case studies, this study explores the cross-modal impacts of the built environment that works in accordance in visually impaired people's orientation. The study examines the impact of guiding voices of traffic lights, guiding materials on pavements, accessible outdoor lighting, contrasts and cross-modality in urban environment. Five separate case studies were sought after for solutions improving accessibility for visually impaired citizens and found results that are suitable to put into practice. The empirical study material was gained indoors, outdoors and in laboratories. The study results have been analyzed with statistical and qualitative methods. In all case studies there were visually impaired test subjects and in some there were also test subjects that had normal visual capacity. Contrast Stripes for Visually Impaired – study revealed the asymmetry of the seeing of contrasts: the contrast of dark stripe turned out to be clearer than the contrast of light one on all of the backgrounds examined. The affordances in nature proved to be functioning and pleasant as the guiding voices of traffic lights where birdsong was used. On cross-modal walks 11 indoor and outdoor spaces were evaluated. These spaces were transportation hubs, parks and facilities for visually impaired. The affordances in these spaces were divided into positive, neutral and negative and they were compared to the experiences of pleasantness, human-friendliness, the ease of functioning in and the architectural elements. The affordances of the environment need to be positive or at least neutral in order to the space being felt humane and pleasant. Taking into account the different affordances it is possible to create a high-quality pleasantness in the environment. From visually impaired peoples point of view the special needs for accessibility ought to be taken into consideration in planning. The environment has to offer recognizable landmarks for different senses so that visually impaired people can take actions independently. By adding affordances for one sense it is not possible to gain the same advantage as by offering affordances for several senses. When affordances are versatile, one sense's poorer function doesn't fully paralyze a person's ability to act. Today's accessibility recommendations are lacking the guidelines for taking into consideration the needs of visually impaired people. This study provides a concrete foundation for creating the recommendations.

Tutkimuksessa tarkastellaan erillisillä osatutkimuksilla rakennetun ympäristön aistitarjoumia ja niiden toimivuutta näkövammaisten orientoitumisen kannalta. Tutkimus selvittää liikennevalojen ääniopasteiden, jalkakäytävien opastavien materiaalien, esteettömän ulkovalaistuksen, kontrastien ja moniaistisen kaupunkiympäristön merkitystä. Viiden erillisen tutkimuksen avulla haettiin saavutettavuutta edistäviä ratkaisuja näkövammaisille kansalaisille, ja löydettiin käytäntöön sovellettavia tuloksia. Tutkimusaineistot on saatu empiirisesti sisä- ja ulkotiloissa sekä laboratoriossa. Tutkimustuloksia on analysoitu tilastollisin ja laadullisin menetelmin. Kaikissa tutkimuksissa oli näkövammaisia koehenkilöitä, osassa myös normaalisti näkeviä. Kontrastiraidat heikkonäköisille -tutkimus paljasti kontrastinäkemisen epäsymmetrian: tumma raita osoittautui yleensä vaaleaa selkeämmäksi kaikilla tutkituilla taustoilla. Luonnon tuottamat aistitarjoumat osoittautuivat toimiviksi ja miellyttäviksi liikennevalojen opasteäänissä, joissa kokeiltiin linnunlaulua. Moniaistisella kävelykierroksella arvioitiin 11 sisä- ja ulkotilaa, jotka edustivat liikennetiloja, näkövammaistiloja ja puistotiloja. Aistikokemukset kohteissa jaettiin positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin, ja niitä verrattiin kokemuksiin tilan miellyttävyydestä, siinä toimimisen helppoudesta, ihmisystävällisyydestä ja arkkitehtonisuudesta. Ympäristön aistiärsykkeiden on oltava positiivisia tai vähintään neutraaleja, jotta ympäristö koetaan ihmisystävällisenä ja miellyttävänä. Kiinnittämällä huomiota eri aistitarjoumiin voidaan tuottaa laadullisesti miellyttävää ympäristöä. Näkövammaisten kannalta saavutettavuuden toteutuminen edellyttää erityistarpeiden huomioon ottamista suunnittelussa. Ympäristön on tarjottava tunnistettavia maamerkkejä eri aisteille, jolloin näkövammaiset pystyvät toimimaan itsenäisesti. Aistiärsykkeiden lisääminen yhdelle aistille ei tuota samaa etua kuin ärsykkeiden lisääminen useammalle aistille. Kun aistitarjoumat ovat monipuolisia, niin yhden aistin huonompi toiminta ei lamauta ihmisen toimintakykyä kokonaan. Nykyisistä esteettömyyssuosituksista puuttuu ohjeet näkövammaisten huomioon ottamiseksi. Tämä tutkimus antaa konkreettisen pohjan suosituksien laatimiseen.

Description

Keywords

affordance, accessibility, urban planning, contrast, cross-modality, visually impaired, guiding materials, outdoor lighting, voice guide, aistitarjouma, esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, kontrasti, moniaistisuus, näkövammainen, opastavat materiaalit, saavutettavuus, ulkovalaistus, ääniopaste

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-010777