Sivuja pimeässä - Pelottavia lastenkirjojen kuvituksia
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2019 Savtchenko
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatus
Art Education
Art Education
Language
fi
Pages
128+2
Series
Abstract
Tutkielma tarkastelee pelottaviksi koettuja lastenkirjojen kuvituksia. Lastenkirjallisuuteen liittyy vahvoja kulttuurisia normeja, ja yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua siitä millaisia kuvia lasten tulee tai ei tule nähdä, ja millaisia tunteita lasten tulee tai ei tule kokea. Tutkielman taustaoletus on, että katsominen ja kuvan äärellä koettu pelko on subjektiivinen ja rajoiltaan epäselvä tapahtuma, jossa yhdistyvät kulttuuriset koodit ja katsojan henkilökohtainen kokemusmaailma. Näkökulma on sekä kokijan että kuvittajan. Tarkoituksena on rikastaa ymmärrystämme lasten suhteesta kuviin. Tutkielma tarkastelee kuvan äärellä koettua yksilöllistä pelkokokemusta sekä pelottavia lastenkirjojen kuvituksia laajempana ilmiönä. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma liittyy lastenkirjallisuuden- ja kuvituksentutkimukseen sekä kauhututkimukseen. Tutkimuskysymys on: Millaisia lastenkirjojen kuvituksia aikuiset muistavat pelänneensä lapsena? Tarkastelu perustuu kuva-aineiston sekä katsomiskokemusta kuvaavien sanallisten kertomusten analyysiin. Kuva-aineisto koostuu kymmenen aikuisen henkilön lapsuusmuistoihin liittyvistä kuvituksista. Kuvituksia on yhteensä 23. Pelkokokemus oli usein kaksijakoinen: siihen liittyi myös tunne jostakin kiehtovasta. Kuva-analyysi sisältää työkaluja sisällönanalyysistä, semiotiikasta sekä psykoanalyyttisestä kuvan tulkinnasta. Analyysissä pyritään löytämään pelottavien kuvien ja niiden äärellä koettujen pelkojen väliltä yhdistäviä tekijöitä, ja jäljittämään pelon mahdollisia syitä ja pelon sijaintia, eli onko pelko lähtöisin katsojasta vai kuvasta itsestään. Analyysi kohdistuu ensin niihin kuviin, joiden katsomiseen liittyy katsojan sanallinen kertomus, ja tämän jälkeen kaikkiin aineiston kuviin. Havainnot on koottu teemoiksi. Kuva-aineistosta löydettävät teemat sisältävät muun muassa pelottavia hahmoja, uhkaavia tapahtumia, outoutta, pahuutta, jonkin läsnäoloa, väkivaltaa ja kärsimystä. Pelonaiheet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: ilmeinen uhka (kuvat sisälsivät selkeästi jotakin uhkaavaa), tulkittu uhka (katsoja tulkitsi jonkin uhkaavaksi) sekä tulkinnan vaikeus (katsoja ei voinut ymmärtää jotakin kuvassa). Pelottaviksi koettujen kuvien voidaan nähdä ilmentävän vaaran potentiaalia, joka tulee kuvan kautta katsojalle mahdolliseksi.This master’s thesis examines children’s book illustrations that are experienced as frightening. There are strong cultural norms attached to children’s literature, and there is an ongoing conversation in our society about things that are and are not appropriate for children to see and emotions that children should and should not feel. The assumption behind the thesis is that looking at an image and the fear experienced from it is a subjective and ambiguous process that combines cultural codes and the personal empirical world of the viewer. The perspective of the thesis is both the viewer’s and the illustrator’s. The thesis examines the individual fear experienced from children’s book illustrations and frightening children’s book illustrations as a wider phenomenon. The theoretical background comes from studies on children’s books, illustration and horror. The research question is: what kind of children’s book illustrations do adults remember having been afraid of when they were children? The research is based on an analysis of visual material and verbal narratives describing the viewing experiences. The visual material consists of illustrations associated with the childhood memories of ten adults. The material includes 23 illustrations. In most cases, the experience of fear was described as ambivalent: it also included a feeling of allurement. The analysis of the visual material uses tools of content analysis, semiotics and psychoanalytic approach. The analysis aims to find common factors between the frightening images and the fear experienced from the images and to trace the possible reasons behind the fear and its source, in other words whether the fear originates from the viewer or the picture itself. The analysis first focuses on illustrations that combine the viewing experience with the verbal narrative of the viewer and then on all the images in the visual material. The findings have been compiled into themes. The themes found in the visual material include scary characters, threatening events, weirdness, evilness, the presence of something unknown, violence and suffering. The causes of fear can be divided into three categories: obvious threat (something clearly threatening is presented in the picture), interpreted threat (the viewer interpreted something in the picture as threatening) and difficulty of interpretation (the viewer was unable to understand something in the picture). The frightening images can be seen as manifestations of potential danger that is realised for the viewer through the image.Description
Supervisor
Rastas, MarjaThesis advisor
Rastas, MarjaKeywords
lastenkirja, lastenkirjallisuus, pelko, kauhu, kuvitus, kuva-analyysi