Novel Methods in Microfiltration
| dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.contributor | Aalto University | en |
| dc.contributor.advisor | Karpale, Juho-Matti | |
| dc.contributor.author | Muuronen, Klaus | |
| dc.contributor.department | Kemian laitos | fi |
| dc.contributor.school | Teknillinen korkeakoulu | fi |
| dc.contributor.school | Helsinki University of Technology | en |
| dc.contributor.supervisor | Leisola, Matti | |
| dc.date.accessioned | 2020-12-05T14:02:54Z | |
| dc.date.available | 2020-12-05T14:02:54Z | |
| dc.date.issued | 2008 | |
| dc.description.abstract | Suodatusprosessissa permeaatti pakotetaan kalvon lävitse hyödyntämällä painegradienttia kalvon yli (TMP). Ohivirtaustekniikkaa hyödyntämällä suodatuskakun kertyminen kalvon pinnalle voidaan estää pyyhkimällä kalvon pintaa samansuuntaisella konsentraattivirtauksella. Nopean konsentraattivirtauksen haittana on sen aiheuttama painehäviö, joka johtaa TMP vaihtelun seurauksena epätasaisiin suodatusolosuhteisiin. UTMP-menetelmillä pyritään kasvattamaan kalvon aktiivista pinta-alaa muodostamalla yhteneväinen paineprofiili kalvon koko pituudelle. Kierrättämällä permeaattia riittävällä nopeudella saatiin aikaiseksi samanlainen painehäviö kuin konsentraattipuolella. Tarvittavaa pumppauskapasiteettia voitiin madaltaa täyttämällä permeaattitila polypropyleenigranulaateilla. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin UTMP-mentelmän mahdollisia hyötyjä kolmella eri raaka-aineella, joiden tiedettiin olevan ongelmallisia mikrosuodatuksen kannalta. Tähän tarkoitukseen rakennettiin kaksi pilot kokoluokan, keraamisia putkielementtejä käyttävää, mikrosuodatus laitteistoa. Kokeiden tavoitteena oli vertailla normaalin sekä UTMP ajotavan eroja käyttäen samaa laitteistoa ja raaka-ainetta. Kokeissa tutkittiin UTMP ajotavan oletettavasti suuremman aktiivisen kalvopinta-alan vaikutusta permeaattivuon maksimiarvoon. Tulosten perusteella voitiin todeta, että UTMP olosuhteet soveltuivat parhaiten raaka-aineille, joiden kalvoa likaava aines on luonteeltaan limaavaa. Saavutettu permeaattivuo oli jokaisen raaka-aineen kohdalla korkeampi UTMP-ajotavalla. Suhteellisen hyödyn osuus vaihteli välillä 13 - 100 %, raaka-aineesta riippuen. Pienin suhteellinen hyöty saavutettiin vähiten limaavia komponentteja sisältävällä raaka-aineella ja suurin eniten limaavia komponentteja sisältävällä raaka-aineella. | fi |
| dc.format.extent | x + 62 s. + liitt. 3 | |
| dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95967 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-2020120554801 | |
| dc.language.iso | en | en |
| dc.programme.major | Bioprosessitekniikka | fi |
| dc.programme.mcode | Kem-70 | fi |
| dc.rights.accesslevel | closedAccess | |
| dc.title | Novel Methods in Microfiltration | en |
| dc.title | Mikrosuodatuksen uudet menetelmät | fi |
| dc.type.okm | G2 Pro gradu, diplomityö | |
| dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.type.publication | masterThesis | |
| local.aalto.digiauth | ask | |
| local.aalto.digifolder | Aalto_79187 | |
| local.aalto.idinssi | 36538 | |
| local.aalto.openaccess | no |