Applicability of the Double Heating System to Apartment Buildings
dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
dc.contributor | Aalto University | en |
dc.contributor.advisor | Helenius, Tapio | |
dc.contributor.author | Sipilä, Tomi T. | |
dc.contributor.department | Konetekniikan osasto | fi |
dc.contributor.school | Teknillinen korkeakoulu | fi |
dc.contributor.school | Helsinki University of Technology | en |
dc.contributor.supervisor | Sirén, Kai | |
dc.date.accessioned | 2020-12-04T13:34:22Z | |
dc.date.available | 2020-12-04T13:34:22Z | |
dc.date.issued | 2000 | |
dc.description.abstract | Kahteen Imatralla sijaitsevaan asuinkerrostaloon rakennettiin saneerauksen yhteydessä kaksoislämmitysjärjestelmä. Kaksoislämmitysjärjestelmän toiminta perustuu kahden lämmöntuotantotavan ja lämmönjakolaitteiston rinnakkaiseen käyttöön. Tutkimuskohteessa peruslämpö tuotettiin maakaasulla ja jaettiin huoneistoihin vesikiertoisella keskuslämmitysjärjestelmällä. Lisälämmitys toteutettiin suoralla sähkölämmityksellä huoneisiin asennetuilla sähköpattereilla. Lämmityssähkönkulutus mitattiin huoneistokohtaisesti, jonka sähkölaitos laskutti asukkailta mitattuun kulutukseen perustuen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lämmitysenergiankulutukseen perustuvaan laskutukseen siirtymisen vaikutukset asukkaiden käyttötottumuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ICE simulointiohjelmistolla lämmitysverkoston perussäädön epäonnistumisen vaikutukset kaksoislämmitysjärjestelmän toimintaan sekä tutkia asukkaiden mahdollisuutta järjestelmän väärinkäyttöön. Kaksoislämmitysjärjestelmään siirtymisen jälkeen mitattiin rakennuksissa lämmitykseen kuluvien energianmäärien olevan 6 % ja 9 % alhaisempia kuin järjestelmää edeltäneenä aikana. Eli energiankulutusseurannan perusteella lämmitysenergian kulutukseen perustuvaan laskutukseen siirtymisen jälkeen huoneistojen sisälämpötilat alenivat suurimmassa osassa asuntoja. Kaksoislämmitysjärjestelmän tasapuolisen toiminnan kannalta lämmitysverkoston perussäätö osoittautui ongelmalliseksi. Verkostoa ei saatu säädettyä riittävän tarkasti, vaan osassa huoneistoja peruslämpötila jäi niin korkeaksi, ettei asunnoissa ollut tarvetta turvautua lisälämmitykseen koko kaksoislämmitysjakson aikana. Suoritetuissa simuloinneissa selvisi, että kaksoislämmitysjärjestelmän asukkaille tasapuolisen toiminnan kannalta on lämmitysverkoston perussäätö ratkaisevassa asemassa. Verkoston perussäädön epätarkkuuden kasvaessa, kasvavat myös erot huoneistojen lisälämmitystarpeissa. Kaksoislämmitysjärjestelmän väärinkäytön mahdollisuudet riippuvat valitusta peruslämpötilasta ja peruslämmitystehon mitoitustilanteesta. Väärin valittu mitoitustilanne +17 °C peruslämpötilalla voi nostaa huoneiston sisälämpötilan ilman lisälämmitystäkin asumiseen kelpaavalle tasolle. | fi |
dc.format.extent | 63 | |
dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88615 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-2020120447450 | |
dc.language.iso | fi | en |
dc.programme.major | LVI-tekniikka | fi |
dc.programme.mcode | Ene-58 | fi |
dc.rights.accesslevel | closedAccess | |
dc.title | Applicability of the Double Heating System to Apartment Buildings | en |
dc.title | Kaksoislämmitysjärjestelmän soveltuvuus asuinkerrostaloihin | fi |
dc.type.okm | G2 Pro gradu, diplomityö | |
dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
local.aalto.digiauth | ask | |
local.aalto.digifolder | Aalto_18024 | |
local.aalto.idinssi | 16190 | |
local.aalto.openaccess | no |