Kivi kaiutinkotelomateriaalina
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Faculty of Electronics, Communications and Automation |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2008
Major/Subject
Acoustics and Audio Signal Processing
Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka
Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka
Mcode
S-89
Degree programme
Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
xiii, 62
Series
Abstract
Diplomityössä tutkitaan kotelomateriaalin vaikutusta kaiuttimen kykyyn toistaa ääntä. Tarkoituksena on selvittää, miten kivimateriaali soveltuu kotelomateriaaliksi. Tutkimusta varten hankittiin mallikaiutin, jonka pohjalta tehtiin prototyyppikotelo kivestä. Prototyypin materiaaliksi valittiin yksi kolmesta tutkittavasta kivilajista. Tätä valintaa varten kiville tehtiin moodianalyysi, jossa apuna käytettiin Pronyn menetelmää. Kivilevyjen moodikäyttäytymistä tarkasteltiin mittaamalla niiden kiihtyvyysvasteet ja analysoimalla näitä vasteita. Tutkimuksessa käytiin läpi myös kaiuttimen teoriaa, etenkin kaiutinkoteloon liittyvää teoriaa. Kokonaiskuvaa kaiuttimen toiminnasta tarkastellaan akustisen virtapiirianalogian avulla. Prototyypin materiaalia valittaessa ei moodianalyysistä juurikaan ollut apua, sillä kivilevyjen tulokset olivat hyvin samankaltaisia. Päätös materiaalista tehtiinkin tiheyden perusteella. Prototyypin ja mallikaiuttimen vertailu tehtiin vertailemalla kaiuttimien taajuus- ja tehovasteita sekä vertailemalla koteloiden kiihtyvyysvasteita. Suurta eroa kaiuttimien vasteissa ei ollut. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät prototyyppikotelon etulevystä, jonka muoto poikkesi hieman mallikaiuttimen muodosta. Kaiutinkotelomateriaalina kivi on kuitenkin hyvä. Tosin kustannussyistä johtuen sitä kannattaa käyttää lähinnä vain arvokkaammissa kaiuttimissa, joissa kotelon hinta on järkevässä suhteessa muihin komponentteihin.This Master's thesis studies the effect of loudspeaker enclosure material on the sound produced by the loudspeaker. The idea is to find out, if stone materials are usable as loudspeaker enclosure materials. For the study a model loudspeaker is bought. From this model a prototype loudspeaker is built from stone. Three species of stone are studied and the material for the prototype is selected from these. To aid this selection, mode analysis is done on the stone materials. Prony's method is applied in the analysis. The modal behaviours of the stone materials are studied by measuring their acceleration responses and analyzing these responses. The thesis introduces also loudspeaker theory especially that of the loudspeaker enclosure. The big picture of loudspeaker functionality is clarified with the acoustic circuit theory. The mode analysis was not much of a help when doing the decision on the prototype material, mainly because the measurement results were so similar among the stone materials. The decision was made based on the density of the material. The comparision between the model and the prototype loudspeakers was based on frequency responses and power spectra of the loudspeakers. Also the acceleration responses of the loudspeaker cabinets were compared. No major differences were found on these measurements. The most notable differences were due to the front panel of the prototype that differed in shape from the model's baffle. Stone is a good loudspeaker enclosure material. Though because its high cost it shoud be used in relatively expensive loudspeakers. This way the price of the enclosure would be reasonable compared to the other parts of the loudspeaker.Description
Supervisor
Karjalainen, Matti; Prof.Thesis advisor
Karjalainen, Matti; Prof.Keywords
loudspeaker enclosure material, mode analysis, Prony's method, frequency response, diffraction, bracing, damping material, acoustic circuit theory, kaiutinkotelomateriaali, moodianalyysi, Pronyn menetelmä, taajuusvaste, diffraktio, tukirakenteet, vaimennusmateriaali, akustinen virtapiirianalogia