Quality development of softwood sulphate pulp for different customers in one continuous digester

Abstract

Kirjallisuusosassa tarkasteltiin, minkälaisia havusellun ominaisuuksia erilaiset sellun loppukäyttäjät arvostavat. Tarkasteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ominaisuuksiin sekä raaka-aineen että keittotekijöiden kautta. Lisäksi tarkasteltiin jauhatuksen vaikutusta sellun laatuun sekä pohdittiin muita keinoja, joilla laatuun voidaan vaikuttaa.

Kokeellisessa osassa pyrittiin kirjallisen osan havaintojen perusteella tutkimaan tehdaskoesarjan avulla, voidaanko imeyttimen ja keittimen välistä lipeäjakoa muuttamalla vaikuttaa tuotettavan havusellun ominaisuuksiin kaksiastiaisessa hyöry-nestefaasi Kamyr-keittimessä. Ominaisuudet mitattiin pestystä ja jauhetusta puskumassasta. Vakioitujen koemuuttujien lisäksi eri tekijöiden vaikutusta puskumassan laatuun pyrittiin selvittämään prosessidatasta monimuuttuja-analyysin avulla. Raaka-aine vakioitiin.

Lipeäjako vaikutti koesarjassa selvästi keiton aikaiseen delignifoitumiseen. Mikäli suuri määrä (55...60 % kokonaisalkaliannoksesta) valkolipeää syötettiin imeytystorniin, saavutettiin puskussa korkeampi kappaluku kuin keitossa, jossa valkolipeää syötettiin imeyttimeen vähemmän (25...30% kokonaisalkaliannoksesta). Tällöin myös rejektin määrä keitossa kasvoi selvästi. Matalammalla valkolipeän annostelulla imeyttimeen sulfiditeetti koko prosessin aikana nousi selvästi. Korkeammalla sulfiditeetilla oli selvä korrelaatio parempien puskumassan lujuusominaisuuksien kanssa.

Ylipaksun (paksuus yli 8 mm) hakkeen suhteellisen osuuden kasvaessa puskumassan kappaluku ja rejektimäärä kasvoivat voimakkaasti. Tällöin lisäksi puskumassan repäisylujuus laski.