Towards Systematic Integration of Participatory Knowledge in Land-use Planning Practice
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2025-04-04
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2025
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
86 + app. 104
Series
Aalto University publication series Doctoral Theses, 58/2025
Abstract
Participatory planning practices have been developed to gather local, experiential knowledge and feedback for planning, and widely studied for their ability to foster collaboration between planners and stakeholders and to cultivate consensus and legitimacy for planning decisions. However, the systematic and transparent integration of knowledge gathered through participation into planning practice and municipal governance networks remains rare, and participants and stakeholders are left to wonder how their involvement shaped planning outcomes. Planning occurs at the interface of knowledge and action, and knowing is socially constructed, situated and distributed. Thus, effective, context-sensitive, and just land-use planning requires systematic harnessing of vast knowledge embedded in local communities. Planners and planning organizations are expected to co-produce knowledge with a variety of stakeholders affected by the outcomes. This compilation dissertation based on five articles examines the integration and use of participatory citizen knowledge in planning practice and decision-making. The mixed methods studies approach participatory knowledge from the perspective of planners and planning organizations, politicians, and participants’ spatial relationships. The articles study participatory knowledge both more generally and with the specific lens of knowledge gathered through Public Participation GIS (PPGIS). This dissertation studies the practices and perceptions that frame how planners and decision-makers collect, share, utilize and communicate citizen knowledge. The studies shed light on how the practices could be developed based on planners’, politicians’, and citizens’ experiences from participatory processes, and analyze underlying reasons for the implementation gap between theory and practice. Solutions for more systematic integration of participatory knowledge are developed and tested with practitioners. The findings are synthesized in the context of planning theory, complemented by theories of knowledge management and power structures in public organizations. The dissertation provides the following central findings. First, the key challenge for systematic participatory knowledge integration is making tacit knowledge explicit. Mobilizing diverse knowledges from diverse stakeholders to inform planning practice will remain a subject of continuous renegotiation of power and epistemic authority. PPGIS can contribute with large-scale, distributed mapping of experiential local knowledge at the initiation of planning processes, ideally to be used as a foundation which can be deepened by case-specific participation. Second, the development of systematic participatory knowledge integration requires localized, context-sensitive and iterative development which promotes individual planners’ and other knowledge users’ agency and mutual organizational learning. It should aim to increase trust between stakeholders. Finally, the conditions for systematic integration and use of participatory knowledge include providing accessible technical knowledge sharing infrastructure; sufficient organizational and individual capabilities; organizational culture where the value of participatory knowledge is recognized by leadership; and finally, agency for action and development for the better use of participatory knowledge in planning processes. These conditions can to some extent be complemented by network capabilities, but only development which leads to independence from the network actors’ contributions can facilitate sustainable knowledge integration and utilization practices over time.Osallistumisen käytäntöjä maankäytön suunnittelussa on kehitetty mahdollistamaan paikallisen, kokemuksellisen tiedon sekä palautteen kerääminen suunnitteluun. Osallistumista on tutkittu laajasti sen osalta, edistääkö se yhteistyötä suunnittelijoiden ja osallisten välillä, ja lisääkö se osapuolten välistä yhteisymmärrystä sekä suunnittelupäätösten legitimiteettiä. Käytännön suunnittelun osalta on kuitenkin edelleen harvinaista, että osallistieto kytkettäisiin systemaattisesti ja läpinäkyvästi osaksi suunnitteluprosesseja, ja osallisille jää epäselväksi, miten heidän mielipiteensä muokkasivat suunnittelun lopputuloksia. Suunnittelu tapahtuu tiedon ja toiminnan rajapinnassa, ja tietäminen on sosiaalisesti rakentunutta, hajautunutta ja kontekstisidonnaista. Siksi tehokas ja vallitsevan ympäristön huomioiva maankäytön suunnittelu vaatii paikallisyhteisöihin sitoutuneen laajan tietopohjan tavoittamista. Suunnittelijoiden ja suunnitteluorganisaatioiden odotetaan tuottavan tietoa yhteistyössä monipuolisen osallisjoukon kanssa, joihin suunnittelu tulee vaikuttamaan. Tämä viiteen artikkeliin pohjautuva väitöskirja tarkastelee osallistiedon integroimista ja hyödyntämistä osana maankäytön suunnittelun käytäntöjä sekä poliittista päätöksentekoa. Monimenetelmäinen ja useista perspektiiveistä aihetta tarkasteleva työ tutkii osallistumisen kautta kerättävää asukastietoa sekä yleisellä tasolla että osallistuvan paikkatiedon (PPGIS) näkökulmasta. Työssä tutkitaan käytäntöjä ja näkemyksiä, joiden valossa suunnittelijat ja päättäjät keräävät, jakavat, hyödyntävät ja viestivät asukastiedosta. Tutkimukset valottavat miten näitä käytäntöjä voidaan kehittää suunnittelijoiden, poliitikkojen ja osallisten kokemusten pohjalta, ja tarkastelevat miksi erot teorian ja käytännön välillä ovat merkittäviä. Ratkaisuja systemaattisempaan osallistiedon integroimiseen kehitetään ja testataan yhdessä käytännön suunnittelutyötä tekevien kanssa. Tuloksia käsitellään suunnitteluteorian kontekstissa, hyödyntäen myös teoreettisia kehystyksiä tiedon hallinnan teorioista sekä toiminnasta ja vallankäytöstä julkisorganisaatioissa. Väitöskirjassa esitetään seuraavat keskeiset löydökset. Ensiksi, keskeinen haaste osallistiedon systemaattiselle integroimiselle on tehdä hiljaisesta tiedosta eksplisiittistä. Monipuolisen tietämisen mobilisoiminen monipuoliselta osallisjoukolta osaksi suunnittelukäytäntöjä on jatkuva haaste, jossa neuvotellaan aina uudelleen valtasuhteita ja osallisten episteemistä auktoriteettia. PPGIS voi tukea prosesseja laajalla, hajautuneella paikallistiedon kartoituksella, joka ideaalitilanteessa tarjoaa pohjan syvällisemmälle hankekohtaiselle vuorovaikutukselle. Toiseksi, osallistiedon systemaattisen integraation kehittäminen vaatii paikallista, kontekstisensitiivistä ja iteratiivista kehittämistä joka tukee yksittäisten suunnittelijoiden ja tiedon käyttäjien toimijuutta sekä vuorovaikutteista oppimista organisaatiossa. Tavoitteena tulee myös olla lisätä eri ryhmien välistä luottamusta. Viimeiseksi, jotta olosuhteet mahdollistavat osallistiedon systemaattisen integraation kehittämistä, täytyy seuraavien toteutua: tarvitaan saavutettava tekninen infrastruktuuri tiedon jakamiselle; riittävät organisaation ja sen jäsenten kyvykkyydet; organisaatiokulttuuri, jossa myös johto arvostaa osallistietoa, ja viimeiseksi yksilöiden toimijuutta ja intoa kehittää suunnitteluprosessien tiedonhankintaa. Verkostot voivat jonkin verran täydentää näitä edellytyksiä, mutta ainoastaan kehittäminen, joka johtaa itsenäisten kyvykkyyksien kasvamiseen ilman verkostojen osallisuutta, voi fasilitoida kestävästi tiedon integraatiota ja laajempaa hyödyntämistä pitkällä aikavälillä.Description
Supervising professor
Kyttä, Marketta, Prof., Aalto University, Department of Built Environment, FinlandThesis advisor
Kajosaari, Anna, DSc, Institute of Urban and Regional Research, AustriaNummi, Pilvi, DSc, Aalto University, Department of Built Environment, Finland
Keywords
participatory knowledge, urban planning, planning practice, public participation, planning organizations, planning policy, PPGIS, osallistieto, kaupunkisuunnittelu, suunnittelukäytännöt, osallistuminen, suunnitteluorganisaatiot, julkisorganisaatiot, suunnittelupolitiikka, PPGIS, public organizations
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Rossi, Saana; Harsia, Eveliina; Kajosaari, Anna; Kyttä, Marketta. 2025. The citizens have participated – what now? An action research study of fac-tors impacting the use of participatory citizen knowledge in planning processes. European Planning Studies, volume 33. ISSN: 1469-5944.
DOI: 10.1080/09654313.2024.2416001 View at publisher
- [Publication 2]: Rossi, Saana; af Hällström, Anna. By the People, for the People? A study of local politicians’ attitudes and practices related to citizen participation in land use planning. Under review in Urban Research & Practice
-
[Publication 3]: Nurminen, Valtteri; Rossi, Saana; Rinne, Tiina; Kyttä, Marketta. 2024. How has digital participatory mapping influenced urban planning: Views from nine planning cases from Finland. Elsevier. Computers, environ-ment and urban systems, volume 112. ISSN: 1873-7587.
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202408095356DOI: 10.1016/j.compenvurbsys.2024.102152 View at publisher
-
[Publication 4]: Kajosaari, Anna; Schorn, Martina; Hasanzadeh, Kamyar; Rinne, Tiina; Rossi, Saana; Kyttä, Marketta. 2024. Beyond the backyard: Unraveling the geographies of citizens’ engagement in digital participatory planning. Environment and Planning B: Urban Analytics and City Science, 0(0).
DOI: 10.1177/23998083241271460 View at publisher
-
[Publication 5]: Kyttä, Marketta; Randrup, Thomas; Sunding, Anna; Rossi, Saana; Harsia, Eveliina; Palomäki, Johanna; Kajosaari, Anna. 2023. Prioritizing participatory planning solutions: Developing place-based priority categories based on public participation GIS data. Landscape and Urban Planning, vol-ume 239, 104868. ISSN 0169-2046.
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202309065715DOI: 10.1016/j.landur-bplan.2023.104868 View at publisher