Inspiraatiota vai varastamista? Kulttuurinen omiminen taidekasvatuksessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
62
Series
Abstract
Tutkielma tutkii kulttuurisen omimisen ilmiön ja kuvataidekasvatuksen suhdetta. Taideopettajalle ilmiöön tutustuminen voi tarjota opetettavia visuaalisia sisältöjä opetuksen osaksi. Oppilaalle ilmiön käsitteleminen voi antaa työkaluja, joilla hahmottaa ja keskustella kuvien kulttuurisista ja yhteiskunnallisista merkityksistä sekä niihin liittyvistä haasteista. Kulttuurisen omimisen ilmiötä ei ole tutkittu juuri ollenkaan kotimaisen taideopetuksen konktekstissa. Siten tutkielma pyrkii toimimaan aloituspuheenvuorona keskustelulle, jossa pohdittaisiin kulttuurista omimista kuvataidekasvatuksen opetettavana sisältönä. Opinnäyte pyrkii kartoittamaan, millaisena toimintana ja ilmiönä kulttuurinen omiminen nähdään, ja miten sitä voisi käsitellä ja lähestyä suomalaisessa kuvataideopetuksessa. Tutkimusaihetta lähestytään kolmiasteisella kysymyksen asettelulla: 1). Millaisena visuaalisena ilmiönä kulttuurinen omiminen näyttäytyy?, 2). Missä kulkee raja taiteellisen ja kulttuurisen appropriaation välillä: milloin voidaan puhua inspiroitumisesta, milloin varas-tamisesta? ja 3). Miten suomalaisen kulttuurisesti kestävän taidekasvatuksen tulisi huomioida kulttuuriseen omimiseen liittyvät haasteet? Tutkielma edustaa laadullista taideperustaista tutkimusta, jonka tutkimusmetodina toimii visuaalinen essee. Vastauksia kysymyksiini etsitään tutustumalla kulttuurin tutkimuksen teorioihin, postkolonialismiin ja visuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Tutkielman taidepedagogisen tausta muodostaa kulttuurisesti kestävä taidekasvatus. Pääasiallinen kotimainen kuvataidekasvatuksen tutkimuskirjallisuus pohjaa Marjo Räsäsen teoksiin Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus (2008) ja Visuaalisen kulttuurin monilukukirja (2015). Teoreettisen kirjallisuuden rinnalla ilmiötä tutkitaan visuaalisen aineiston ja tekijän taiteellisen työskentelyn kautta visuaalisessa esseessä. Ilmiön tutkiminen sidotaan suomalaiseen kontekstiin tutustumalla saamelaiskulttuuriin. Taiteellisen työskentelyn myötä pohditaan, miten alkuperäiskulttuuria voi käsitellä kuvataiteen oppiaineen tehtävänannossa kulttuurisesti kestävällä tavalla. Visuaalisessa esseessä pyritään kulttuurisen omimisen sijaan taiteellisesti approprioimaan saamelaistaidetta ohjaavia taidekäsityksiä. Tutkimuskirjallisuuden ja visuaalisen aineiston valossa kulttuurinen kestävyys perustuu kulttuurien arvostamiseen. Syvemmän kulttuurisen ymmärtämisen voi saavuttaa vain tutustumalla kulttuurien historiaan ja kontekstiin ja suhteuttaa opitun omaan kokemusmaailmaansa. Kulttuurisesti kestävän taideopetuksen ei tule pelätä käsitellä eri kulttuureita, vaikka ne olisivat itselle vieraita. Puhumattomuus vain vahvistaa väärinkäsityksiä rakentamatta kulttuurien välistä ymmärrystä. Taideopetuksen ja kulttuurisen omimisen ilmiön suhteen tutkimus on vasta aluillaan, jonka myötä sen jatkotutkimuksen mahdollisuudet ovat avoimet. Empiirisessä tutkimuksessa kulttuurisen omimisen ilmiöitä voisi tutkia toteuttamalla ilmiön ympärille rakentuvan ilmiöpohjaisen opetuskokonaisuuden, joka toteutettaisiin esimerkiksi työpajana kouluympäristössä. Taiteellisessa tutkimuksessa voitaisiin sen sijaan tutkia, millaista taiteellista työskentelyä kahden eri kulttuurin edustajan välillä kulttuurien välisessä dialogissa voisi muodostua.This master’s thesis examines cultural appropriation and the relationship of its phenomenon to art education. For an art teacher exploring the phenomenon can provide visual contents for teaching. For a student exploring the phenomenon can provide tools, which can be used to outline and discuss cultural and social meanings of images and the challenges associated with them. The phenomenon of cultural appropriation has hardly been studied at all in the context of Finnish art education. Thus, the thesis seeks to serve as a introductory speech to a discussion that would consider cultural appropriation as a teaching content of art education. This thesis aims at mapping what kind of activity and phenomenon cultural appropriation is seen in, and how it could be handled and approached in Finnish art education. The research topic is approached with a three-level question layout: 1). What kind of visual phenomenon does cultural appropriation appear to be?, 2). Where is the line between artistic and cultural appropriation: when can we talk about inspiration, when can we talk about theft? and 3). How should Finnish culturally sustainable art education deal with the challenges related to cultural appropriation? This thesis represents qualitative art-based research, in which research method is visual essay. Answers to these questions are sought by studying theories of cultural studies, postcolonialism, and visual culture research. The art pedagogical background of this thesis is based on culturally sustainable art education. The main Finnish research literature on art education is based on Marjo Räsänen’s works known as Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus (2008) and Visuaalisen kulttuurin monilukukirja (2015). Alongside theoretical literature, the phenomenon is studied through visual material and the author’s artistic work in visual essay. The study of the phenomenon is tied to the Finnish context by getting to know Sámi culture. With artistic work, it is considered how indigenous culture can be dealt with in art education in culturally sustainable way. Instead of cultural appropriation, the visual essay seeks to artistically approve of the conceptions of art behind Sámi art. In the light of the research literature and visual material, cultural sustainability is based on cultural appreciation. A deeper cultural understanding can only be achieved by getting to know the history and context of cultures and relating what has been learned to one’s own experience. Culturally sustainable art education should not be afraid to deal with different cultures, even if they are foreign. Non-speaking only reinforces misunderstandings without building intercultural understanding. With regard to the phenomenon of art education and cultural appropriation, research is still emerging and the possibilities for its further research are open. In empirical research, the phenomenon of cultural appropriation could be studied by implementing a phenomenon-based learning process built around the phenomenon, which would be implemented, for example, as a work-shop in a school environment. Artistic research could be utilized for exploring intercultural dialogue between (two) different cultures.Description
Supervisor
Rastas, MarjaThesis advisor
Rastas, MarjaKeywords
kulttuurinen omiminen, visuaalinen kulttuuri, taidekasvatus, visuaalinen essee, kuvakulttuurit, visuaalinen lukutaito