Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön - Työkaluja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
2011
Department
Major/Subject
Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus
Mcode
A-36
Degree programme
Language
fi
Pages
125 + [7]
Series
Abstract
This master's thesis is part of Eriksson Architects Ltd.'s Environmental program, which is funded by Tekes's program for Sustainable community. The aim of the work is to bring the actual research information about sustainable urban planning available for Eriksson architects' planners and to develop tools that facilitate making sustainable planning decisions. "Sustainability", "ecological" and "eco-efficiency" are terms nowadays used commonly when talking about urban planning. The threat of the depletion of natural resources and climate change has produced a lot of research knowledge about how the communities could be planned more eco-efficiently, minimizing the environmental hazard. Ecology has also become commercialized and the prefix "eco-" can be seen everywhere in the products that are sold to us. The role of the planner in this multidimensional and -disciplinary process is challenging; he should develop his expertise constantly, work between multiple constraints and concretize the planning objectives, often presented on a quite general level. He should also be able to evaluate the criteria of sustainability and spot the difference between "eco-efficient", "normal" and "non eco-efficient" solutions. When using these terms, it is very important to disclose their normative content and understand their subjective and culturally-linked nature. The Finnish urban planning regime doesn't support the making of sustainable planning decisions very well because the goals, defined often of a very general level, aren't getting concretized during more detailed planning. In order to evaluate the sustain ability of the planning solutions, the regulations concerning different fields of sustainability should I be clearer and more concrete. Pilot projects are of fundamental importance when implementing new methods to the praxis. In this thesis, sustainable community is seen as a goal to which the multiple procedures of a planning process and the conscious activity of the society aim at. These approaches towards a sustainable community take place inside the different sectors of multidisciplinary and -dimensional field of work. They aim to produce better and more sustainable structure and habitat for communities. It is impossible to reach a sustainable community only by modifying its physical urban structure, as research has shown that residents' lifestyle and consumption patterns are of an equal significance. In an optimal situation all working fields of sustainability interact continuously The tools that support planning work can vary in form and operating principle. The development of the Eriksson Architects' eco-efficiency tool (Erkko) and its accessory part, a tool for assessing the quality of living environment (Ella) are part of this thesis. In addition to these, this thesis introduces other prospective tools for sustainable urban, planning. A checklist is easy-to-use utility for verifying sustainability during different phases of the planning process. As it is natural to planners to work with maps, map-based utilities could be the basis for comparing different planning solutions for instance during the structural phase of the master plan. In the future the tools are also needed for example in urban infill projects that are based on the urban structure analysis.Tämä diplomityö on tehty osana Eriksson Arkkitehdit Oy:n Ympäristöohjelmaa, jota rahoittaa Tekesin Kestävä yhdyskunta -. ohjelma. Työn tavoitteena on tuoda kestävän yhdyskuntasuunnittelun ajankohtainen tutkimustieto toimiston suunnittelijoiden käyttöön ja kehittää suunnittelun apuvälineenä käytettäviä työkaluja, jotka helpottavat kestävien suunnitteluratkaisujen· tekemistä. "Kestävyys", "ekologisuus" ja "ekotehokkuus" ovat termejä, joita käytetään nykypäivänä yleisesti aluesuunnittelusta puhuttaessa. Uhka luonnonvarojen loppumisesta ja ilmastonmuutoksesta on tuottanut paljon tutkimustietoa siitä, miten yhdyskuntia voitaisiin rakentaa ekotehokkaammin ja ympäristöhaittoja minimoiden. Ekologisuus on myös kaupallistunut ja etuliite "eko-" näkyy kaikkialla meille myytävissä tuotteissa. Suunnittelijan rooli moniulotteisessa ja -alaisessa prosessissa on haasteellinen; hänen tulisi kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti, toimia useiden eri reunaehtojen välimaastossa ja konkretisoida suunnitelmassa usein melko yleisellä tasolla olevat tavoitteet. Hänen tulisi myös kyetä arvioimaan kestävyyden kriteerejä ja erottamaan toisistaan "ekotehokkaat", "normaalit" ja "epäekotehokkaat" ratkaisut. Näitä termejä käytettäessä oleellista on tuoda esille niiden takana oleva normatiivinen sisältö ja ymmärtää niiden subjektiivinen ja kulttuurisidonnainen luonne. Suomessa yhdyskuntasuunnittelun ohjausjärjestelmä ei kovin hyvin tue kestävien suunnitteluratkaisujen tekemistä, sillä tavoitteet jäävät helposti yleiselle tasolle, eivätkä konkretisoidu tarkemmalle suunnittelutasolle tultaessa. Jotta; suunnitteluratkaisujen kestävyyden arviointi olisi mahdollista, tulisi suunnittelun tukena olla selkeämpiä ja konkreettisempia säädöksiä kestävyyteen vaikuttavien osa-alueiden kohdalta. Pilottikohteilla on tärkeä merkitys uusien toimintatapojen soveltamisessa käytäntöön. Tässä työssä kestävä yhdyskunta nähdään päämääränä, johon suunnitteluprosessin eri vaiheissa tehtävillä toimenpiteillä ja yhteiskunnassa tapahtuvalla valveutuneella toiminnalla pyritään. Nämä tulokulmat tai lähestymistavat kohti kestävää yhdyskuntaa ovat moniulotteisen ja -alaisen toimintakentän eri osa-alueiden sisällä tapahtuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on parempi ja kestävämpi yhdyskunta, sen rakenne ja elinympäristö. Kestävää yhdyskuntaa on mahdotonta saavuttaa pelkillä sen fyysistä yhdyskuntarakennetta muokkaavilla toimenpiteillä, sillä tutkimuksissa on todettu, että myös ihmisten elintavoilla ja kulutustottumuksilla on yhtä lailla merkitystä. Tavoiteltava tilanne olisi, että kestävyyteen pyrkivät toimintakentät olisivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Suunnittelun tukena käytettävät työkalut voivat olla muodoltaan ja toimintaperiaatteillaan erilaisia. Osana diplomityötä on aloitettu kehittämään laskentataulukkoon rakennettua Eriksson arkkitehtien Ekotehokkuustyökalua (Erkko) ja siihen liittyvää Elinympäristön laadun arvioinnin lisäosaa (Ella). Näiden lisäksi on esitelty muita mahdollisia työkaluja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun. Checklist on helppokäyttöinen apuväline kestävyyden osatekijöiden tarkistamiseen suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Koska suunnittelijalle kartalla työskentely on luontevaa, myös erilaiset karttatyöskentelyn apuvälineet voisivat olla useammin pohjana suunnitelmavaihtoehtojen vertailussa esimerkiksi yleiskaavojen rakennemallivaiheessa. Tulevaisuudessa työkaluja tarvitaan myös esimerkiksi täydennysrakentamisen pohjaksi tehtävään yhdyskuntarakenteen analysointiin.Description
Supervisor
Lapintie, KimmoThesis advisor
Staffans, AijaSippola, Arja
Keywords
urban planning, yhdyskuntasuunnittelu, eco-efficiency, ekotehokkuus, sustainable development, kestävä kehitys, planning tools, suunnittelutyökalut