Thermal paper reuse in thermal paper base paper manufacture

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorLähde, Tero
dc.contributor.authorHirvonen, Topi
dc.contributor.departmentPuunjalostustekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorPaltakari, Jouni
dc.date.accessioned2020-12-05T10:59:01Z
dc.date.available2020-12-05T10:59:01Z
dc.date.issued2007
dc.description.abstractTämän diplomityön tavoitteena oli löytää, tutkia ja testata tekniikkaa, jonka avulla Jujo Thermal Oy:ssä lämpöherkän paperin valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpöherkkä hylkypaperi voitaisiin käyttää uudelleen lämpöherkän pohjapaperin raaka-aineena. Lämpöherkän paperin haitta-aineiksi määritettiin lämpöherkän päällysteen värinmuodostajat, kehittimet ja herkistäjät. Haitta-aineiden todennäköisimmät haittavaikutukset lämpöherkän pohjapaperin valmistuksessa olivat saostumat ja tahmot sekä lopputuotteen tummuminen ja väripilkut. Aiemmin julkaistua tutkimustietoa pelkän lämpöherkän paperin puhdistuksesta ei ollut saatavissa. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin kirjallisuusosan perusteella kahta puhdistusvaihtoehtoa, pesua ja flotaatiota. Molemmat osaprosessit simuloitiin laboratoriomittakaavassa. Hyperpesun oletettiin vastaavan pesun lisäksi myös painelajittelua. Hyperpesu suoritettiin Bauer McNett -kuitulajittimella ja hyperflotaatio Voith Delta25 laboratorioflotaatiokennolla. Molempien osaprosessien todettiin puhdistavan massaa tehokkaasti. Hyperpesussa värinmuodostajasta rejektoitui noin 85 % (saanto 60 - 65 %). Hyperflotaatiolla ei päästy yhtä hyvään akseptin värinmuodostajan pitoisuuteen, mutta toisaalta päästiin korkeampaan tuhkapitoisuuteen. Hyperpestyllä massalla ei huomattu olevan vaikutusta alle 20 %:n massaosuudella laboratorioarkkien vaaleuteen eikä lujuusominaisuuksiin. Kumpikaan prosessi ei aiheuttanut laboratorioarkeissa väripilkkuja. Lupaavien mittaustulosten perusteella tutkimuksia kannattaa jatkaa tehdasmittaisilla koeajoilla. Koeajot kannattaa aloittaa flotaation testaamisella, koska sen jätevesimäärät ovat selvästi pesua ja painelajittelua pienemmät. Flotaatio ei siten tarvitse rejektilleen erillistä puhdistusta, esimerkiksi mikroflotaatiota.fi
dc.format.extent82 + (14)
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94981
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120553815
dc.language.isofien
dc.programme.majorPaperi- ja painatustekniikkafi
dc.programme.mcodePuu-21fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordthermal paperen
dc.subject.keywordlämpöherkkä paperifi
dc.subject.keyworddeinkingen
dc.subject.keywordsiistaaminenfi
dc.subject.keywordflotationen
dc.subject.keywordflotaatiofi
dc.subject.keywordwashingen
dc.subject.keywordpesufi
dc.subject.keywordcoated brokeen
dc.subject.keywordpäällystetty hylkyfi
dc.titleThermal paper reuse in thermal paper base paper manufactureen
dc.titleLämpöherkän paperin käyttö uudelleen lämpöherkän paperin pohjapaperin raaka-aineenafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_16758
local.aalto.idinssi34869
local.aalto.openaccessno

Files