Maintenance Strategy and Performance Measurement in Hydropower Production

Abstract

Kestävän kehityksen ja elinkaaritaloudellisen kunnossapitotoiminnan tavoittelu asettaa jatkuvia haasteita vesivoimaomaisuuden kunnossapidon strategiselle suunnittelulle ja prosessien kehittämiselle. Vesivoimatuotanto eroaa monin tavoin muiden hyödykkeiden tuotannosta, jolloin myös toimintaa rajaavat reunaehdot ovat erilaiset. Suurien pohjoismaisten vesivoimatuottajien laitoskanta koostuu erilaisista laitoksista, jotka ovat maantieteellisesti sijoittuneet laajalle alueelle. Kunnossapito-organisaatio on tämän johdosta hajautettu alueorganisaatioihin. Yhteisen kunnossapidon toimintamallin kehittäminen, käyttöönottaminen ja tehokkuuden seurantamittariston luominen ovat tällöin keskeisiä kokonaistaloudellista toimintaa edistäviä tavoitteita.

Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen kunnossapidon strategiaa ja luoda mittaristo kunnossapitotoiminnan tehokkuuden seuraamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi työ on jaettu teoriaosaan ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa kartoitetaan kirjallisuusanalyysin avulla mitä on tehokas kunnossapitotoiminta ja kuinka kunnossapidon tehokkuutta on mahdollista seurata. Empiirisessä osassa selvitetään tase-tutkimukseen pohjautuen kohdeyrityksen kunnossapitostrategian kehittämisen keskeisimpiä painopistealueita ja räätälöidään tehokkuuden seurantamittaristo strategisiin tavoitteisiin soveltuvaksi. Tiedon keräämiseen käytetään puolistrukturoitua haastattelumenetelmää ja kohdeyrityksen sisäistä materiaalia.

Lähtökohtana yhteisten toimintamallien kehittämisessä on laitosten ja koneistojen kategorisoinnin päivittäminen vastaamaan paremmin liiketoiminnan tavoitteita. Kunnossapitotoimenpiteiden kohdentaminen laitoksilla edellyttää lisäksi riski- ja kriittisyysanalyysien käyttöönottoa. Kehitetyssä tunnuslukujärjestelmässä tunnusluvut on jaettu laitosten käytettävyyttä, päätöksenteon toimivuutta, kustannustehokkuutta, resurssien käytön tehokkuutta, työnsuunnittelun toimivuutta sekä ympäristö, turvallisuus, terveys ja laatu -asioita kuvaaviin lukuihin. Tutkimuksessa havaittiin, että tunnuslukuja ja niiden lähdetietoja on tärkeä tarkastella kokonaisuutena sillä yksittäisen tunnusluvun antama kuva ja tehokkuusaste eivät välttämättä johda kokonaistaloudellisesti optimaaliseen lopputulokseen.