Maapaikka-hallintamalli – Maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden paikkatietopohjaisen suunnittelumenetelmän kehittäminen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Date
2013
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
112
Series
Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA, 2/2013
Abstract
Maaseutumaisten alueiden suunnittelulle ja kehittämiselle on avautunut uusia mahdollisuuksia kahdesta suunnasta. Toisaalta niitä on tarjonnut nopeasti tapahtunut geoinformatiikan ja siihen perustuvien paikkatietosovellusten kehitys. Toisaalta itse maaseutu ja sen suunnittelu- ja kehittämisproblematiikka ovat muuttuneet nopeasti. Maapaikka I -hankkeen tavoitteena oli kehittää maaseutumaisten alueiden maankäytön hallintamalli, jossa hyödynnetään paikkatietoa. Tarkoituksena oli käyttää hyväksi nykyisiä paikkatietojärjestelmiä ja -aineistoja, eikä kehittää uusia. Mallia on tarkoitus käyttää sekä kunta- että seutu-tasolla. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden maankäytön ohjaamisesta puuttuu työkaluja, joita tarvittaisiin hajarakentamisen ohjaamiseksija kylien sekä keskusten kehittämiseksi, kuntatalouden edellytysten parantamiseksi sekä haja-asutusalueiden palvelumallien suunnitteluun ja saavutettavuuden varmistamiseen maaseutumaisilla alueilla. Hankkeen painopiste asetettiin maaseudun hajarakentamisalueille, joskin aineistoa kerättiin myös taajamien lievealueiden problematiikasta. Hankkeessa oli mukana seitsemän kaupunkiseutua: Kotkan–Haminan seutu, Kouvolan seutu, Mikkelin seutu, Salon seutu, Seinäjoen kaupunkiseutu, Tampereen kaupunkiseutu ja Ylä-Pirkanmaan seutu. Hanketta rahoittivat edellä mainittujen lisäksi MAL- ja DEMO-verkostot. Suurimman rahoittajan, MAL-verkoston, rahoitus kanavoitui työ- ja elinkeinoministeriön KOKO-ohjelman kautta Pirkanmaan maakunnan kehittämisrahana. Hankkeen toteuttajana toimi Aalto-yliopiston Maankäyttötieteiden laitoksen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän (YTK) tutkimustiimi. Hankkeen aineistoina hyödynnettiin seitsemän tapaustutkimusseudun omia paikkatietoaineistoja sekä ELY-keskusten OIVA-aineistoja ja SYKE:n YKR-aineistoja. Hankkeen menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, teemahaastatteluita, aluekuvauksia, kriteeririiheä, työpajoja, kriteeripohjaisia verkosto- ja vyöhykeanalyysejä sekä mallinnusta. Hankkeen päätulokset voidaan kiteyttää viiteen merkittävimpään teemaan. Kaksi ensimmäistä päätulosta liittyivät uuden tiedon tuottamiseen. Ensinnäkin hanke tuotti aihepiiriä taustoittavaa arvokasta kansainvälistä tietoa, jota on sovellettavissa suomalaisenkin maaseudun kehittämiseen. Toiseksi hanke tuotti tietoa paikkatiedon hyödyntämisen nykytilasta maaseudun maankäytön ja palveluiden suunnittelussa seitsemällä suomalaisella seudulla. Kolmas ja neljäs päätulos liittyivät uuden menetelmäpohjan luomiseen. Hanke tuotti sekä riittävän pelkistetyn, ja kuitenkin monikerroksellisen, paikkatietopohjaisen hallintamallin sekä itse mallin rakentamisen prosessikonseptin (esimerkin siitä, miten sellainen on rakennettavissa muillekin seuduille). Mallin riittävä pelkistyneisyys tarkoittaa, että se on tarpeeksi selkeä ja havainnollisesti olennaiset seikat valikoiva avautuakseen muillekin toimijoille kuin paikkatietoasiantuntijoille. Suunnittelun ja suunnittelumenetelmien läpinäkyvyyden ja avoimuuden vaatimuksen vuoksi muita mallin käyttöönoton kannalta tärkeitä toimijoita ovat ainakin luottamishenkilöt, elinkeinoelämä, maanomistajat sekä seudulliset yhdistykset ja järjestöt. Paikkatietopohjaisen hallintamallin rakenne on kolmiaineksinen. Se on yhdistelmä paikkatietoon perustuvia rakennettavuusvyöhykkeitä, palveluverkostoihin perustuvia vyöhykkeitä sekä niiden synteesinä muodostuvia paikkatiedolla perusteltavissa olevia tarkoituksenmukaisuusvyöhykkeitä. Viides päätulos kulminoitui siihen vuorovaikutukseen, jota hankkeen aikana käytiin eri palvelusektoreiden edustajien välillä. Useissa työpajoissa päädyttiin toteamaan, että hanke ja sen työpajat ovat avanneet silmiä ymmärtämään paikkatietomahdollisuuksia oman työn ja palvelusektorin kannalta uudella tavalla, sekä ymmärtämään eri sektoreiden välisen yhteistyön tarpeen ja arvon paikkatiedon laajemman hyödyntämisen kannalta. Tässä mielessä hanke palveli osaltaan paikkatiedon hyödyntämisen lisäämistä maaseutumaisten alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Raportin lopussa luodataan joitain jatkotutkimuksen tarpeita, joita nousi hankkeen edetessä esille. Ne liittyvät ensisijassa nyt luodun yleispiirteisen hallintamallin paikalliseen soveltamiseen. Tärkeimpinä tarpeina pidämme alueellisten erityispiirteiden ottamista huomioon ja paikallisten etenemisprosessien kehittämistä.Description
Keywords
maaseutumaiset alueet, aluesuunnittelu, paikkatietosovellukset, maaseudun maankäyttö, paikkatietopohjaiset suunnittelumenetelmät