The role and impact of public research and development funding in largest Nordic enterprises

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis

Date

2017-09-25

Department

Major/Subject

Teollisuustalous

Mcode

TU3001

Degree programme

Konetekniikan koulutusohjelma

Language

en

Pages

75 + 8

Series

Abstract

Providing direct public R&D funding for individual enterprises has transformed in the past few decades towards supporting collaborative networks of multiple private and public R&D performing partners. At the same time, public R&D funding systems in the Nordic countries have been among the best performing systems in the whole Europe, with funding agencies closely following global and national trends of R&D and innovation. Due to this fundamental transformation of public R&D funding, the relative importance of small and medium sized enterprises has grown for funding agencies, while inversely, the importance of large enterprises has decreased. Even though the level of direct subsidies and relative importance of large enterprises have decreased, large enterprises are still actively participating in publicly funded R&D projects. The objective of this thesis is to study what is the current role and impact of public R&D funding on large Nordic enterprises. This thesis is qualitative in nature and uses a multiple case study approach. 23 semi-structured interviews were conducted to 17 multinational enterprises and six public funding agencies in Finland, Sweden, Denmark and Norway. The observation period for data gathering is set between the years 2010 and 2020. After completing data gathering, the data from both interview groups was compiled, analysed and cross-checked for similarities, differences and anomalies. Results were also compared and reflected against the past literature. Several findings were made in this thesis. First, direct public R&D funding is seldom received by large enterprises and the benefits large enterprises experience in publicly funded R&D projects derive more from the cross-organisational collaborations with other project participants than from the funding itself. The main benefits and reasons why large enterprises participate in publicly funded R&D projects were (1.) to increase chances in obtaining new technologies and knowledge, (2.) to increase chances in finding new networks of partners with complementary knowledge, and (3.) to share risk with public funding agencies and project participants in high-risk R&D projects. Second, while the role of public R&D funding was considered important for large enterprises, it was not perceived as critical for their survival, at least on short term. Third, Swedish public R&D funding system for large enterprises was perceived as the most optimally working system out of all Nordic countries. Recent budget cuts in Finnish and Danish funding agencies were seen particularly problematic by interviewees.

Yksittäisten yritysten tukeminen julkisella T&K-rahoituksella on muuttunut viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana enemmän kohti T&K-toimintaa harjoittavien yksityisten ja julkisten toimijoiden muodostamien verkostojen rahoittamista. Samaan aikaan pohjoismaiset julkiset T&K-rahoitusjärjestelmät ovat kuuluneet EU:n parhaiten toimiviin tukijärjestelmiin, joissa kunkin Pohjoismaan julkista T&K-rahoitusta jakavat virastot ovat seuranneet tarkasti globaaleja ja kansallisia T&K:n ja innovaation trendejä. Tämän julkisen T&K-rahoituksen perustavanlaatuisen muutoksen vaikutuksesta pienten ja keskisuurten yritysten merkitys julkista T&K rahoitusta jakaville virastoille on kasvanut, samalla kun suurten yritysten merkitys on vastaavasti pienentynyt. Vaikka suurille yrityksille suunnattujen julkisten T&K-tukien ja suhteellisen merkityksen määrä on vähentynyt, suuret yritykset ovat yhä aktiivisesti osallistuneet julkisesti rahoitettuihin T&K projekteihin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mikä on julkisen T&K-rahoituksen merkitys ja vaikutus suurimmille pohjoismaisille yrityksille. Tämä tutkielma on muodoltaan kvalitatiivinen monitapaustutkimus. Tutkimuksen data on kerätty 23:sta puolistrukturoidusta haastattelusta, joista 17 on tehty suurille yrityksille ja kuusi julkista T&K rahoitusta jakavalle virastoille Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Tutkimuksen havaintojakso sijoittui vuosien 2010 ja 2020 välille. Datan keräyksen valmistuttua molempien haastatteluryhmien vastaukset koottiin yhteen, analysoitiin ja vertailtiin keskenään yhtäläisyyksien, eroavaisuuksien ja muiden merkittävien poikkeamien suhteen. Tuloksia vertailtiin myös aikaisempaan kirjallisuuteen. Tutkimuksen löydökset voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin, tulokset vahvistivat, että suuret yritykset saavat nykyään erittäin harvoin suoria T&K-tukia toimintoihinsa. Suuret yritykset eivät siis hyödy rahoituksesta itsestään, vaan pikemminkin rahoituksen mahdollistamista T&K-verkostoista ja yhteistyöstä näiden verkostojen eri toimijoiden välillä. Merkittävimmät syyt joiden vuoksi suuret yritykset osallistuvat julkisesti rahoitettuihin T&K-projekteihin olivat (1.) kasvattaa mahdollisuuksia uusien teknologioiden ja tiedon löytämiseen, (2.) kasvattaa mahdollisuuksia sellaisten uusien T&K-kumppaneiden löytämiseen, joilla on suurelle yritykselle hyödyllistä tietoa ja taitoa ja (3.) jakaa riskiä korkean riskin T&K-hankkeissa julkista rahoitusta jakavan viraston ja hankkeen muiden osallistujien kesken. Toiseksi, vaikka julkinen T&K-rahoitus arvioitiin suurille yrityksille tärkeäksi, sitä ei nähty kriittisen tärkeänä niiden selviytymisen kannalta, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Kolmanneksi, julkisen T&K-rahoitusjärjestelmän toiminta suurille yrityksille nähtiin toimivan keskimäärin parhaiten Ruotsissa kaikista Pohjoismaista. Haastateltavat näkivät erityisesti viimeaikaiset leikkaukset Suomen ja Tanskan julkista rahoitusta jakavien virastojen rahoitusbudjetteihin ongelmallisina.

Description

Supervisor

Gustafsson, Robin

Thesis advisor

Marttila, Terhi

Keywords

public R&D funding, large enterprises, impact of public funding, Nordic R&D

Other note

Citation