Applying demand and supply-based operating modes to healthcare service management

Abstract

In this study the main objective is to develop more understanding on healthcare service demand segmenting and how to organize the supply of them to meet their demand. Recently a new framework has been suggested that take into account both the demand and the supply of healthcare services and it categorizes patient into seven different demand and supply operating modes (DSO modes) according to their treatment path. The modes are Prevention, Emergency, One visit, Project, Elective, Cure, and Care. This study's objective is to test a theoretical framework of health care patient categorization in practice with data given from the Finnish National Institute of Health and Welfare. The subject will be also wider in relevant literature in order to test its theoretical logic and other frameworks in this field.

Many different approaches towards health care categorization can be found from the literature and they all examine health care from different perspectives. The DSO-mode approach is in line with the most of them trying to take all aspects into consideration. The DSO-model correlates strongest with the demand, supply and focus based approaches of health care services, but it has similarities with the population, resource and industrial based approaches as well and classification according to this DSO-mode framework seems theoretically logical.

The DSO-modes turned out to be comprehensive and every patient could be categorized in a mode. The emergency and cure modes were the largest of the modes based on the amount of patients. It could be said that the DSO-modes are collectively exhaustive, but they weren't totally mutually exclusive, because some patients could belong to two or more modes based on the given data. Dividing patient episodes according to the DSO-modes was interesting and informative. Examination of each mode gave more information for health operations management and showed existing problems. Categorization of patients is always difficult, but the division between these modes was made clear and definite. In each group possible sources of error were identified and solving these issues will make further studies on this subject more reliable and further studies on this topic are recommended.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli ymmärtää terveydenhuollon palveluiden segmentointia ja kategorisointia paremmin sekä miten niiden organisointi onnistuisi, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa. Viime vuosina on kirjallisuudessa kehitetty uusi viitekehys terveyspalveluiden organisoimiseen, joka ottaa huomioon sekä niiden kysynnän että tarjonnan ja jakaa potilaat saadun hoidon perusteella seitsemään eri toimintamoodiin (DSO-moodit). Moodit ovat preventio, kertahoito, elektiivinen hoito, kiireellinen hoito, projektimainen hoito, parantava hoito ja hoiva kroonisille potilaille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata tätä uutta viitekehystä kategorisoimalla potilaat eri toimintamoodeihin käytännön potilasdatan avulla, joka saadaan Terveyden ja Hyvinvoinninlaitokselta. DSO-moodien teoreettista logiikkaa tutkitaan myös kirjallisuuden avulla ja sen teoriaa verrataan muihin alalla vallitseviin teorioihin.

Terveyspalveluiden kategorisoimista tarkastellaan kirjallisuudessa monista eri näkökulmista, ja DSO-moodi ajattelulla on yhteistä lähes kaikkien näkökulmien kanssa, koska siinä on pyritty ottamaan laajasti huomioon palveluiden eri puolia. DSO-moodi -viitekehys on eniten linjassa kysyntä ja tarjonta näkökulman sekä fokus-näkökulman kanssa, mutta ajatus sen takana korreloi myös muiden näkökulmien kanssa. DSO-moodi viitekehys on kirjallisuuden perustella looginen ja kattava tapa kategorisoida terveyspalveluita.

DSO-moodit osoittautuivat myös käytännön tutkimuksessa kattaviksi ja jokainen potilas pystyttiin jakamaan omaan moodiinsa. Suurimmat moodit potilasmääriltään olivat kiireellinen ja parantava hoito-moodit. Voidaankin sanoa, että DSO-moodit ovat tarpeeksi kattavat, mutta eivät täysin toisiaan poissulkevia, koska osa potilaista olisi voinut kuulua useampaan moodiin potilastietojen perusteella. Potilaiden kategorisoiminen DSO-moodien perusteella oli hyödyllistä ja mielenkiintoista. Syntyneiden moodien tarkastelu antoi lisää informaatiota terveyspalveluiden organisoimiselle ja osoitti ongelmia, jotka siellä vallitsevat tällä hetkellä. Potilaiden kategorisoiminen on aina haastavaa, mutta tässä työssä jako tehtiin läpinäkyväksi ja täsmälliseksi. Jokaisen ryhmän kategorisoinnin kohdalla tunnistettiin mahdollisia virhelähteitä ja näiden ratkaiseminen tulevaisuuden tutkimuksessa tekee tuloksista luotettavampia ja vieläkin hyödyllisempiä terveyspalveluiden johtamisessa.