Commercial break in the cityscape, the effects of commercial culture on public space and architecture

Abstract

Perinteisten kaupunkien tilat ja paikat ovat saamassa uudenlaisia merkityksiä ja ilmenemismuotoja. Urbaani sosiaalinen ympäristö on hajaantumassa. Nykypäivän vaatimuksiin muokkautunut uusi kaupunkirakenne ei enää vastaa sitä, mihin olemme tottuneet.

Tämä tutkimus kuvailee uutta kaupunkia ja sen ilmenemistä nykyajassa. Siinä tarkastellaan kaupallisen kulttuurin ilmiöitä ja niiden vaikutuksia julkiselle tilalle. Pääpaino on kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin visualisoitumisen käsittelyssä. Erityisesti huomio on kiinnitetty mainostamiseen.

Kaupunkia ja sen ilmiöitä on tarkasteltu niitä etukäteen kritisoimatta. Tutkimus on yritys hyväksyä asiat sellaisina kun ne ilmenevät, tehdä ero sen välillä, mikä on todellista ja mikä toivottavaa. Aikomus on katsoa sitä, mihin huomio ei tavallisesti kiinnittyisi, kuunnella sitä, mitä ei tavallisesti kuulisi, olla tarkkaavainen arkipäiväisen ja tavanomaisen suhteen.

Tässä tutkimuksessa tuodaan esille se, miten historian rajallisuus, yhdistettynä globaaliin kulttuuriin, tuottaa luonteettomia kaupunkeja ja epäpaikkoja. Kysytään, mitä hyötyä kaupungeille on sisällyksettömyydestä? Työssä kuvaillaan, minkälaisia vaikutuksia julkisen tilan kaupallistumisella on kaupungille ja kaupunkilaisille? Mitä tapahtuu, kun asukkaasta tulee asiakas? Työssä näytetään kuvin, kuinka yhä suurempi osa kaupunkikuvasta ja näkökentästä on myyty mainostarkoituksiin.

Tutkimuksen pääasiallisena tarkastelumetodina on ollut kaupunkikulttuurin empiirinen havainnointi. Kirjallisina lähteinä ja työn taustana on käytetty merkittäviä arkkitehtuurikirjoituksia viime vuosikymmeniltä. Pääpaino on vuoden 1970 jälkeen ilmestyneillä teoksilla. Tietokoneavusteisen kuvankäsittelyn kautta jokapäiväisiä näkymiä on tutkittu uudella tavalla. Työssä käsitellään tiloja, jotka ovat usein jääneet perinteisen arkkitehtuurianalyysin ulkopuolelle: ostoskeskuksia, tienvarsia, parkkialueita, alikulkutunneleita ja metroasemia. Ne ovat olennainen osa arkiympäristöämme, samoin kuin kaupungin historiallinen keskustakin. Niitä kaikkia on pyritty käsittelemään samoin kriteerein.

Johtopäätöksinä työssä esitetään kuinka Le Corbusierin ihannoimasta insinöörin estetiikasta on ajauduttu ekonomin estetiikkaan. Lopuksi tarkastellaan, mikä on arkkitehdin rooli tilanteessa, jossa jokainen pinta nähdään mahdollisuutena mainostamiselle, kun julkisivuista on tullut ilmoitustauluja?