River restoration in Espoo - Developing and applying a prioritization method

Abstract

Rivers and streams are one of the most threatened biotypes today, and there is a growing investment for restoring these biotypes. When there are many restoration sites and limited resources, the need for prioritization grows. The purpose of this thesis was to create a prioritization method suitable for the city of Espoo, and used for prioritizing 25 river sites. The sites were chosen by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (Uusimaa) together with the city of Espoo, and were considered to be in need of restoration. The sites are located in Espoonjoki and Mankinjoki catchment areas.

Ten assessment criteria were chosen for the prioritization and the scoring of the restoration sites. The assessment criteria were the ecological status of the river, type of surface water, spawning area, migration barriers and connectivity to the sea, river system class, water-and nature values, recreational use, historical-and cultural values, land ownership and zoning. To fill the assessment criteria, a background research was made of all the restoration sites. The results from the background research are shown in the appendix of this work. The results and information can be used for further restoration planning.

The prioritization was based on a multicriteria decision analysis method, the additive preference model. Based on the model, all criteria were given a weight to describe their importance with relation to the other criteria. The site prioritization was evaluated through two different options; in the first option (1) all ten criteria were given separate weights, while in the second option (2) the criteria were divided under five main criteria which were weighted.

After comparing the two options, the final prioritization method was chosen to be based on the second weighting option. After ranking the restoration sites, the sites were still evaluated by (based on?) their location and uncertainties. High priority sites were those sites that were given high points at many different criteria. The prioritization method used in this work is functional and transparent; it is easily adapted and can therefore be used outside Espoo as well.

Virtavedet ovat nykyajan uhanalaisimpia luontotyyppejä, joiden kunnostuksiin ja tilan parantamiseen panostetaan yhä enemmän. Kun kunnostettavia kohteita on monia, mutta resursseja vain vahan, muodostuu usein tarve kohteiden priorisoinnille. Tämän työn tavoitteena oli muodostaa Espoon kaupungille soveltuva virtavesikunnostuskohteiden priorisointimenetelmä ja sen avulla priorisoida 25 virtavesikohdetta. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus oli yhdessä Espoon kaupungin kanssa katsonut, että nämä 25 virtavesikohdetta olivat kunnostuksen tarpeessa. Kohteet sijaitsevat Espoonjoen ja Mankinjoen valuma-alueilla.

Priorisointia varten laadittiin kymmenen arviointikriteeriä, joiden avulla jokainen kunnostuskohde pisteytettiin. Kriteereiksi muodostui joen ekologinen tila, pintavesityyppi, kutualueet, nousuesteet ja kohteiden meriyhteys, vesistön arvoluokitus, luontoarvot, virkistyskäyttö, esi- ja kulttuurihistorialliset arvot, maanomistus sekä kaavoitus. Priorisoinnin arviointikriteerejä varten jokaisesta kohteesta tehtiin taustaselvitys, jotta kriteerikohtaiset tiedot saataisiin täytettyä. Taustaselvityksen tiedot koottiin kohdekortteihin, jotka on esitetty tämän työn liitteissä. Kohdekortteja voidaan jatkossa hyödyntää kohdekohtaisessa toimenpide- ja kunnostussuunnittelussa.

Itse priorisointi tehtiin käyttämällä monitavoitearvioinnin additiivista preferenssimallia. Preferenssimallin mukaan jokaiselle kriteerille annetaan painotus, joka heijastaa tietyn kriteerin tärkeyttä suhteessa toisiin kriteereihin. Priorisointia tarkasteltiin kahden vaihtoehdon kautta; ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) jokainen kriteeri painotettiin erikseen, kun toisessa vaihtoehdossa (VE2) kriteerit jaettiin viiden pääkriteereiden alle, jotka sitten painotettiin.

Vaihtoehtovertailun tuloksena priorisointimenetelmäksi valittiin VE2. Menetelmällä saatua paremmuusjärjestystä arvioitiin vielä lisäksi kohteiden sijaintien ja epävarmuustekijöiden suhteen. Korkean prioriteetin kohteiksi sijoittuivat ne kohteet, jotka saivat hyvät pisteet monen kriteerin osalta. Työssä käytetty priorisointimenetelmä tarjoaa toimivan tavan arvioida kohteiden kunnostustarpeita ja -edellytyksiä. Menetelmää on helppo hyödyntää Espoon ulkopuolellakin, sillä se on helposti muokattavissa ja sen käyttö on läpinäkyvää.