Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa - Case X

Abstract

TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla mistä johdon ohjausjärjestelmien muodostama kokonaisuus koostuu tutkimuksen kohteeksi valitun case-yrityksen kolmen strategisen liiketoimintayksikön sisällä sekä analysoida strategisten liiketoimintayksiköiden ohjauskokonaisuuksien toimivuutta eri organisaatiotasoilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli vertailla strategisten liiketoimintayksiköiden ohjauskokonaisuuksia suhteessa toisiinsa.

LÄHDEAINEISTO Tutkimuksen teoreettinen lähdeaineisto koostui johdon ohjausjärjestelmiin liittyvästä koti- ja ulkomaisesta lähdekirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen lähdeaineisto kerättiin ensisijaisesti haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin ylimmän johdon osalta strukturoidun kyselylomakkeen avulla sekä keskijohdon osalta teemahaastatteluina. Haastatteluiden lisäksi lähteinä käytettiin myös yrityksen sisäisiä sekä julkisia lähteitä. Aineisto jaoteltiin pääsääntöisesti suhteessa Malmin & Brownin (2008) typologiaan johdon ohjausjärjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta (Management Control Systems Package). Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin monipuolisesti johdon ohjausjärjestelmiin liittyvää koti- ja ulkomaista lähdekirjallisuutta.

TULOKSET Tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että kaikilla yksiköillä on käytössä suuri määrä erilaisia johdon ohjausjärjestelmiä. Tulosten perusteella yksiköiden avainhenkilöiden voidaan havaita ohjaavan operatiivisessa toiminnassa olevien suorien alaisten toimintaa ja käyttäytymistä toisistaan poikkeavilla menettelyillä sekä eri johtotasojen että eri yksiköiden välillä. Tämän seurauksena keskijohdon toiminnalliset mahdollisuudet suhteessa ylimpään johtoon vaihtelevat sekä eri yksiköiden sisällä että niiden välillä. Erot yksiköiden ohjauskokonaisuuksien välillä selittyvät tilannetekijöiden sijasta paremmin erilaisiin toiminnallisiin vaatimuksiin vastaamisella sekä niiden toisistaan poikkeavilla priorisoinneilla. Lukuisista esiin tulleista kehitystarpeista huolimatta, yksiköt näyttävät olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä oman yksikkönsä johtamisjärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena. Tulosten pohjalta voidaan pohtia sitä, olisiko eri yksiköiden ohjauskokonaisuuksia yhdenmukaistamalla mahdollista lisätä sekä yksiköiden että koko konsernin tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä.