Kuvataidekasvatuksen tiloja – kuulumista kohtaamisissa

Abstract

Opinnäytetyössä kartoitan kuvataidekasvatuksen tiloja taideperustaisen tutkimuksen kautta. Tutkimuskysymyksiä ovat, miten tila vaikuttaa kuvataidekasvattajan työssä ja millaista vuorovaikutuksellista kuulumista tila tuottaa.

Tutkielmassa yhdistän monimenetelmällisesti piirteitä taiteellisesta, laadullisesta ja postlaadullisesta tutkimuksesta paikantamalla sen prosessin edetessä taideperustaiseen tutkimukseen. Näkökulma tutkielman tekemiseen pohjautuu kokemukseeni kuvataiteen ja kuvataidekasvatuksen kentiltä. Tutkielman yhteydessä pohdin valokuvan roolia taideperustaisessa tutkimuksessa.

Aineiston olen kerännyt puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja valokuvaelisitaatio-menetelmän avulla. Haastateltavina oli neljä maantieteellisesti eri alueilla ja eri konteksteissa työskentelevää kuvataidekasvattajaa. Haastateltavien ottamat valokuvat olivat toisen haastattelun lähtökohta toimien kuvallisina keskustelun syventäjinä. Valokuvia ei tutkimuseettisistä syistä esitetä osana tutkielmaa.

Taiteellisen ajattelun, ja kuvataidepraktiikan sekä kuvataidepedagogian käytänteistä ammentaen käsittelen aineistoa sitä dialogisesti lähestyen. Tutkimus- ja teoriaperustaisen keskustelun ja kokemuksen kautta käyn läpi haastattelujen viisi pääteemaa eli 1) tilan paikka, funktio ja sijainti, 2) tilan muokkaaminen ja tuki, 3) tilan tuntu ja kokemukset, 4) kohtaamisten tila sekä 5) haaveet ja utopia. Aineistossa korostuneet tutkimuskysymyksiin resonoivat aiheet olen jaotellut viiteen teema-alueeseen. Nämä ovat 1) tilojen vaihtelevuus, 2) fyysinen etäisyys ja kulkeminen, 3) ammatillinen yksinäisyys, 4) aika ja kiire sekä 5) opetuksen valmistelun materiaalisuus.

Aineiston kanssa ja kautta työskennellen syntyivät myös tulkinnalliset runollismateriaaliset vinjetit, jotka olen koonnut ja muokannut aineiston pohjalta. Vinjetit ovat kokemuksellisia tilakuvauksia hetkellisistä tilanteista, jolloin niistä muodostuu eräänlaisia sanallisia tilannekuvia kuvataidekasvatuksen tiloista.

Haastatteluista nousseiden teemojen lisäksi keskeiset huomioni koskevat kuvataidekasvattajien työn monipuolisuutta sekä sitä, miten he ottavat joustavalla tavalla haltuun tilat ja tilanteet. Kuulumisen tuntua haastateltavat kokivat omien tilojen, vuorovaikutuksellisten kohtaamisten ja kollegiaalisen tuen kautta. Vinjetit ja haastatteluaineisto tuovat esiin huomioonotettavia näkökulmia tulevaisuuden taidetilojen ja taideyhteisöjen muodostamiseen.

In this thesis, I map the spaces utilized by visual art educators through art-based research. The research questions are, how spaces affect the work of visual art educators and what kinds of interactive belonging these spaces and places produce.

In this multi-method study, I combine features of artistic, qualitative and postqualitative research situating it in the arts-based research. The approach to the thesis is based on experience within the fields of visual arts and visual art education. I reflect on the role of photography in arts-based research in this thesis.

The data was collected through semi-structured, thematic interviews and through a photo-elicitation method. The interviewees were four visual art educators from different geographical locations who worked in different contexts of art education. Photographs taken by the interviewees were the starting point for the second interview, which served as a pictorial basis for a deeper discussion. The photographs are not presented as part of the thesis for reasons of research ethics.

Owning on the practices of artistic thinking as well as on visual art practice and visual art pedagogy, I approach the data in a dialogical manner. I discuss the five main themes of the interviews relying on research- and theory-based methods and knowledge. The themes are 1) the place, function, and location, 2) the shaping of space and support, 3) the sense of space and experiences, 4) the space of encounters, and 5) dreams and utopia. The highlighted themes central to the data that resonated with the research questions are divided into five thematic areal categories. These themes are 1) the variability of spaces, 2) physical distance and movement, 3) professional loneliness, 4) time and hurriedness, and 5) the materiality of teaching preparations.

Working with and through the data, interpretative poetic-material vignettes were also created, which I have compiled and edited based on the data. The vignettes are experiential spatial descriptions of momentary situations and therefore they become kind of verbal snapshots of visual art education spaces.

In addition to the themes that emerged from the interviews, my main observations concern the versatility of the work of visual art educators and their flexible approach to take over spaces and circumstances. Interviewees experienced a sense of belonging in the terms of their own spaces, interactive encounters, and collegial support. The vignettes and interview material create perspectives for consideration to the formation of future art spaces and art communities.