Puheentunnistuksen hyödyntäminen terveydenhuollon ammattilaisten työssä

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää puheentunnistusta potilastyössä sekä mitä etuja ja mahdollisuuksia, ja toisaalta haasteita ja esteitä, siihen liittyy. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto rajattiin terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta tehtyihin tutkimuksiin.

Puheentunnistusta voidaan käyttää terveydenhuollossa muistiinpanojen ja erilaisten kirjausten, kuten potilaskertomusten ja lausuntojen, tallentamiseen potilastietojärjestelmään. Puheentunnistus mahdollistaa myös potilastietojärjestelmän ohjaamisen, kuten tietojen etsimisen tai ajanvarauksen, äänikomentojen avulla. Ääniohjaus on suhteellisen uusi työkalu terveydenhuollossa, jota edelleen kehitetään ja tutkitaan. Puheentunnistusta käytetään kirjaamiseen kuitenkin jo laajemmin tietyillä erikoisaloilla, kuten radiologiassa ja patologiassa, mutta sen käyttö ei vielä ole vakiintunutta Suomessa kaikissa terveydenhuollon ympäristöissä. Monissa terveydenhuollon toimipaikoissa hoitohenkilökunta kirjoittaa tekstinsä itse potilastietojärjestelmään tai sanelee sen, ja tekstinkäsittelijä kirjoittaa tekstin sanelun perusteella.

Puheentunnistuksen avulla kirjattaessa terveydenhuollon ammattilainen sanelee, ja puheentunnistusohjelmisto muuntaa puheen automaattisesti tekstiksi. Tekoälypohjainen puheentunnistusohjelmisto oppii käytön myötä sanelijan puhetavan ja sanaston, mikä kehittää sen tarkkuutta.

Kirjallisuuskatsauksessa löydettiin sekä hyötyjä että haasteita, joita puheentunnistuksen käyttöön liittyy terveydenhuollossa. Tutkimusten perusteella puheentunnistuksen avulla kirjaaminen on nopeampaa ja tehokkaampaa, mikä voi vähentää hoitohenkilökunnan kuormitusta ja johtaa säästöihin pitkällä aikavälillä. Puheentunnistuksen avulla tuotetaan myös perusteellisempia kirjauksia. Haasteet liittyvät lähinnä terveydenhuollon ammattilaisten ennakkoluuloihin puheentunnistusta kohtaan. Puheentunnistuksen käyttöön liittyy huolta puheentunnistusohjelmiston käytettävyydestä, tarkkuudesta ja kustannuksista sekä potilasturvallisuudesta. Erilaiset aksentit, murteet, taustamelu ja puhujan käyttämä sanasto tai lyhenteet voivat aiheuttaa litterointivirheitä.

Kuitenkin puheentunnistusohjelmiston tarkkuus paranee käytön myötä, ja tekstinkäsittelijä tai sanelija itse tarkastaa tekstin ennen sen tallentamista. Tutkimusten mukaan puheentunnistuksen avulla tuotetut tekstit ovat jopa tarkempia ja niissä ilmenee vähemmän kirjausvirheitä, mikä voi vähentää hoitovirheitä ja siten parantaa potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.

Puheentunnistuksella on mahdollisuus sujuvoittaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja keventää kirjaamiseen liittyvää taakkaa. Jotta puheentunnistuksen käyttö olisi tehokasta ja vaivatonta, ohjelman yhteensopivuus käytettävän potilastietojärjestelmän kanssa on varmistettava ja terveydenhuollon ammattilaisille on tarjottava perusteellinen koulutus ohjelman käytöstä.