Limittäinen jälkityövaihe ja sen yhteys palautteeseen

Abstract

Tutkin opinnäytetyössäni, miten limittäinen työskentelytapa äänisuunnittelijan ja leikkaajan välillä elokuvan jälkityöprosessissa toimii työkaluna palautteen saamiseen ja sitä kautta äänisuunnitelman rajaamiseen. Tarkempi kysymykseni on, kuinka limittäinen työskentely vaikuttaa määrällisesti ja sisällöllisesti palautteeseen äänisuunnittelusta. Lähestyn aihetta äänisuunnittelemani kandidokumentin Tunte-maton koirani kautta, jossa hyödynnettiin elokuvan jälkityövaiheessa työvaiheiden päällekkäistämistä. Sen ohjaajana toimi Alvi Haapamäki ja leikkaajana Oona Pen-nanen. Viittaan heihin opinnäytetyössäni työnimikkeillä.

Limittäisessä työskentelyssä kiinnostaa sen antama erityinen mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön leikkaajan ja ohjaajan kanssa. Joustava työtapa mahdollistaa myös tilaisuuden astua ajoittain kunnolla sivuun työn ääreltä, jolloin sen pariin voi palata uusin korvin. Koen tärkeänä myös mahdollisuuden alitajuiseen työhön, jota taukojen aikana saa tehdä.

Esittelen työssäni kandielokuvan prosessin ja käyttämäni metodit, palautteen saamisen ja sen suhteen äänisuunnitteluun sekä pohdintani siitä, millainen hyöty limittäisellä työskentelyllä on palautteen saamiseen. Käytän palautteen pohdinnassa apuna netistä löytämiäni artikkeleita ja kirjallisuutta.