Rahasta ja rakkaudesta lyhytelokuvaan - miksi tarvitsemme lyhytelokuvaa ja sen julkista rahoittamista?
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2016 Volanen
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2016
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
66
Series
Abstract
Opinnäyte selvittää teemahaastattelun avulla mihin lyhytelokuvaa tarvitaan, miksi sitä tuetaan julkisella rahoituksella ja onko lyhytelokuvalle mittareita, joilla arvioida sen tärkeyttä? Näihin kysymyksiin vastaavat elokuva-alan ammattilaiset ohjaajat Teemu Nikki ja Maarit Suomi-Väänänen, tuottajat Kaarle Aho ja Elli Toivoniemi, julkisen rahoituksen edustajat Piia Nokelainen Suomen elokuvasäätiöstä (SES), Juha Samola Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksesta (AVEK) ja Erkki Astala Yleisradiosta (Yle) sekä elokuvafestivaalin järjestäjä Juhani Alanen. Tutkimuksen taustoittamiseksi opinnäyte tarkastelee lyhytelokuvaa keston, muodon ja yleisöjen näkökulmasta. Lyhytelokuvan kesto on yksiselitteisesti kontekstista riippuvainen. Esimerkiksi festivaalit, television ohjelmapaikat ja henkilökohtaiset mieltymykset määrittelevät maksimikeston lyhytelokuvalle. Lyhytelokuvan erityisyys on sen kyky tiivistää kerrontansa ja ideansa. Tampereen elokuvajuhlien kävijäkyselytutkimuksen ja television katselutietojen avulla selvitetään ketkä katsovat lyhytelokuvia. Lyhytelokuvan rahoitus perustuu yhteiskunnan tahtoon tukea taidetta, ja nimenomaan ammattimaista taiteen tekemistä. Lyhytelokuvan tuotantotukea jakavat tavallisesti SES, AVEK ja Yle, joita yhteisesti kutsutaan elokuva-alalla ”kolmikannaksi”. Näiden tahojen tuki tarkoittaa tekijälle eräänlaisen seulan läpäisemistä, joka antaa teokselle ja tekijälle lisää painoarvoa, vaikka samanaikaisesti toivotaan, ettei seulaa olisi. Tuki on rahaa, mutta instituutioilla on myös resursseja sparrata hankkeita. Haastateltavat tuottajat ja ohjaajat pitävät lisäksi tärkeänä elokuvasäätiön festivaalitukea. Haastateltavien kokemusten perusteella julkinen rahoitus on tarpeellinen ammattimaisen tekemisen perusta, vaikkakin he toivovat lyhytelokuvalle vähemmän byrokraattisia ja vapaampia tukimuotoja. Lyhytelokuvaan haastateltavat eivät kaipaa lyhytelokuvalle mittareita, koska taidetta on vaikea arvioida laadullisesti tai vaikuttavuutensa kautta. Rahoittajia voisi mittarit kiinnostaa, mutta mitä ja miten mittareilla mitattaisiin ei ole selvää eikä helppoa toteuttaa. Lyhytelokuvan tärkeys on sen välillisissä keinoissa levittää suomalaisia tarinoita meille ja muiden kansojen nähtäviksi. Se on monista eri syistä tärkeä sen kanssa toimiville. Tekijälle se on ilmaisukeino omalle taiteelle, tuottajalle mahdollistaa tutustumisen uusiin tekijöihin ja työllistää alan ihmisiä. Rahoittajilla on oma velvoittava tehtävänsä tuottaa ja esittää kulttuuria kun taas festivaalin järjestäjä näkee sen tapana yhdistää ihmisiä ja saada heidät viihtymään. Lyhytelokuvalla myös uudistetaan ja kehitetään elokuvataidetta. Ilman julkista rahoitusta tämä kaikki olisi myös mahdollista, mutta elokuvan ammattilaiset eivät saisi työstään ansaitsemaansa korvausta.Using a semi-structured theme interview this thesis explores why short films are needed, publicly funded, and explores whether there should exist criteria for evaluating the quality and importance of short films? Film professionals as directors Teemu Nikki and Maarit Suomi-Väänänen; producers Kaarle Aho and Elli Toivoniemi; representatives of public funding Piia Nokelainen (The Finnish Film Foundation SES), Juha Samola (The Promotion Centre for Audiovisual Culture AVEK) and Erkki Astala (Yleisradio Yle); and festival organizer Juhani Alanen reply to the questions. The study first illustrates short film with examples of its length, form and audiences as a background information to the theme questions. The length of a short film is unequivocally dependent on the context. For example film festivals, TV programs and personal preferences define the maximum length. The specificity of short film is the ability to condense the storytelling and the idea. The audience of short films is discovered through the visitor survey of Tampere Film Festival and the viewer data of Yle. The public funding of arts is based on the decision of the society to support art, and especially professional art making. The production support to short films in Finland is principally given by SES, AVEK and Yle, jointly called ”the tripartite”. Passing the selection criteria of the tripartite adds value to the film and the filmmaker, even though the selection process is disliked. The production support equals money, but the funding institutions have resources to counsel the content of the films. The interviewed producers and directors considered equally important the festival support of SES. According to the experiences of the interviewees, the public funding is required to make short films professionally, but they aspire to have less bureaucratic and more variable forms of support for short films. The interviewees oppose a qualitative evaluation of short film because the value and significance of art is always challenging to identify. The funders might be interested in such evaluation tools, but what would be measured and how is neither clear nor easy to implement. In conclusion short films are valuable for telling Finnish stories to us and to other nations. They provide a possibility for a producer to meet new filmmakers and to employ film professionals. The public funders are obliged to produce and exhibit culture whereas the festival organizer regards short films as an instrument to connect and entertain people. Short film renews and develops cinema. Without public funding to short films all of this could be possible, but the film professionals would not receive the compensation they deserve for their work.Description
Supervisor
Rajanti , TainaThesis advisor
Korhonen, TimoKeywords
lyhytelokuva, julkinen rahoitus, taiteen mittarit, kolmikanta, AVEK, SES, Yle, lyhytelokuvan yleisö