Glitch-taide, Vahingon ja sattuman hyödyntäminen kokeellisessa kuvan tuottamisessa

Abstract

Sattuma, vahingot ja virheet voivat usein toimia tärkeänä osana luovaa prosessia. Suunnittelu- ja taide työskentelyssä kohdataan paljon inhimillisiä virheitä, jotka saattavat johtaa aiempaa kiinnostavampiin lopputuloksiin. Tämä opinnäytetyö kannustaa hyödyntämään sattumaa digitaalisen taiteen luomisessa glitch-taiteen avulla.

Opinnäytetyö pyrkii kokeilujen avulla vastaamaan kysymykseen: kuinka glitch-taiteelle tyypillisiä virheitä ja sattumia voidaan hyödyntää kuvan tuottamisessa? Tutkimusosuudessa tarkastellaan glitch-taiteen kehitystä ja esimerkkiteosta. Siinä huomattiin, että glitch-taide on siirtynyt kokeellisesta työskentelytavasta yhä enemmän osaksi populaarikulttuuria. Nykyään sitä luodaan entistä helpommilla ja nopeammilla keinoilla, joissa glitchin avulla ei varsinaisesti rikota mitään, vaan sitä ikään kuin käytetään omana visuaalisena elementtinään. Näin ollen tämä tutkielma tutkii sattuman ja niin sanotun ”sattuman kuvauksen” välisiä rajoja.

Produktio-osuudessa tutkittiin sekä aidon glitchauksen että pelkästään visuaalisen glitchin työskentelytapoja ja niiden välisiä eroja. Prosessissa käytettiin siis kahta eri työmenetelmää. Ensimmäisessä luotiin ikään kuin aito glitch rikkomalla Blender-ohjelmalla luodun 3D-muotokuvan koodia mikä aiheutti tarkoituksellisia virheitä malliin. Toisessa menetelmässä haettiin glitch-estetiikkaa suunnittelemalla juliste, jossa visuaalinen ”glitchaus” toteutui Photoshop-efekteillä. Molemmat menetelmät perustuivat sattumanvaraisuuteen, mutta osoittautuivat keskenään hyvin erilaisiksi lähestymistavoiksi.

Glitch-taiteen tarkastelu tämän opinnäytetyön kautta osoitti, että virheiden ja sattumanvaraisuuden hyödyntäminen voi avata uusia mahdollisuuksia visuaaliseen ilmaisemiseen. Aidon glitchauksen ja visuaalisten efektien vertailu paljastaa, kuinka sattuman merkitys muuttuu sen mukaan, käytetäänkö varsinaisia teknisiä virheitä vai simuloituja visuaalisia elementtejä. Tällainen kokeellinen lähestymistapa osoittaa, että sattuma voi olla merkittävä luovuuden lähde niin perinteisessä kuin digitaalista mediaa hyödyntävässä taiteessa, tuoden esiin uusia esteettisiä ja sisällöllisiä ulottuvuuksia.