Mitä LOPS ei kerro? Hyvinvointiosaaminen lukion kuvataiteessa opiskelijoiden määrittämänä LOPS:in (2021) laaja-alaisen osaamisen pohjalta

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis

Department

Major/Subject

Mcode

Language

fi

Pages

57

Series

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointiosaamista lukion kuvataiteessa. Aiheen taustalla on vuoden 2021 opetussuunnitelmauudistus, jossa lukion opetussuunnitelmaan on lisätty kaikkia oppiaineita läpileikkaavat laaja-alaisen osaamisen alueet. Näistä keskitytään hyvinvointiosaamisen osa-alueeseen. Tutkimuskysymyksenä on, miten lukio-opiskelijat ymmärtävät hyvinvointiosaamisen kuvataiteen opinnoissa, ja mistä tekijöistä he kokevat sen muodostuvan. Aineisto sisältää 46 kyselylomaketta, jotka kerättiin kuvataiteen lukio-opiskelijoilta. Tutkimuksen näkökulma ja kyselylomakkeen kysymykset perustuvat kuvataiteen LOPS:in (2021) hyvinvointiosaamisen määritelmään, jossa hyvinvointiosaaminen koostuu aistinautinnoista, tunteista, henkilökohtaisista merkityksistä, identiteettien rakentumisesta ja ihmisenä kasvusta sekä yksilöiden ja yhteisöjen kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Tutkimus lähti liikkeelle huolesta liittyen nuorten heikkenevään hyvinvointiin. Hyvinvointia ja kuvataideopetusta on tutkittu vähän, vaikka yleisesti taiteen ja hyvinvoinnin kytköstä on tutkittu laajasti. Lisäksi opetussuunnitelma jää usein abstraktiksi tekstiksi, joten on kuvataiteen oppiaineen kannalta tärkeää tutkia, miten opetussuunnitelman käsitteet koetaan käytännössä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, joka perustui teemoitteluun. Aistinautintojen määritelmistä teemoiksi nousivat värit ja muodot, materiaalinen kokemus ja työskentelytapa, oma taiteellinen prosessi sekä kuvien ja visuaalisen kulttuurin katselu. Tunteiden määritelmissä korostui kuvataiteen rooli toisena tunnekielenä, tunteiden jäsentämisen ja eheyttämisen työkaluna, mielen muutosvoimana sekä stressin lievittäjänä. Henkilökohtaisissa merkityksissä korostui oman luovan ilmaisun ja kuvakulttuurin turvallinen kehittäminen. Identiteetin rakentumisen määritelmistä nousivat keskeisiksi kuvataiteen rooli ajattelun välineenä, itsetuntemus sekä minäkuvan eheytyminen. Kulttuurisessa moninaisuudessa painottuivat kuvataide kulttuurikylpynä sekä osallisuus ja kunnioittava moninaisuus. LOPS:issa (2021) hyvinvointi on osaamista, eikä jokin tavoite, joka olisi pakko saavuttaa. Opiskelijoiden vastausten perusteella se näyttäytyy kuvataiteen oppiaineessa laajasti ja monipuolisesti. Vastauksissa näkyi kiinnostavia ja tärkeitä esimerkkejä siitä, miten hyvinvointiosaamisen alueet näkyvät konkreettisesti opiskelijoiden arjessa. Toisaalta käsitteiden määrittely oli osalle vaikeaa. Tutkimus osoittaa, että LOPS:in (2021) käsitteet vaativat avaamista, ja hyvinvointiosaaminen on tärkeää lukiolaisten jaksamisen kannalta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi tulevassa opetussuunnitelmatyössä.

This thesis examines well-being competence in high school visual arts education. The background of the topic is the 2021 curriculum reform, which added transversal competence areas across all subjects in the high school curriculum. This study focuses on the well-being competence area. The research question is how high school students understand well-being competence in visual arts studies and what factors they perceive it to consist of. The data includes a survey of 46 respondents that consists of high school visual arts students. The scope of the study and the survey questions are based on the definition of well-being competence in the visual arts curriculum (LOPS 2021), where well-being competence consists of sensory pleasures, emotions, personal meanings, identity formation, and human growth, as well as respect and appreciation for the cultural diversity of individuals and communities. The study was initiated due to concerns about the declining well-being of young people. Although the connection between art and well-being has been widely studied, there is little research on well-being and visual arts education. Additionally, the curriculum often remains as an abstract text, so it is important to study how the concepts of the curriculum are perceived in practice in the context of visual arts education. The data was analyzed using qualitative content analysis based on thematic analysis. The themes of sensory pleasures included colors and shapes, material experience and working methods, personal artistic process, and viewing images and visual culture. In the definitions of emotions, the role of visual arts as a second emotional language, a tool for organizing and integrating emotions, a force for mental change, and a stress reliever was emphasized. In personal meanings, the safe development of one's creative expression and visual culture was highlighted. The key aspects of identity formation included the role of visual arts as a tool for thinking, self-awareness, and the integration of self-image. In cultural diversity, visual arts as a cultural immersion and respectful diversity were emphasized. In the curriculum (LOPS 2021), well-being is seen as a competence, not a goal that must be achieved. Based on the students' responses, it appears broadly and diversely in the visual arts subject. The responses included interesting and important examples of how the areas of well-being competence are concretely visible in students' daily lives. On the other hand, defining the concepts was difficult for some. The study shows that the concepts of the curriculum (LOPS 2021) require clarification, and well-being competence is important for the well-being of high school students. The results of the study can be utilized in future curriculum work.

Description

Supervisor

Rastas, Marja

Other note

Citation