"Mielikuvain yllä vuodatan kyyneleitä..." - Ihmisen ja eläimen suhde sarjakuvateoksessa Kannas

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2017 Moisseinen

Date

2017

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

89 + 15

Series

Abstract

Opinnäytetyöni tuotannollinen osuus käsitti kaksi näyttelyä sekä sarjakuvateoksen Kannas (2016). Kannas käsittelee Karjalan evakuointia jatkosodan kesänä 1944 mieleltään järkkyneen rintamakarkurin, nuoren karjakon sekä eläinten, erityisesti lehmien kautta. Opinnäytteen tavoitteena oli etsiä tapoja esittää eläin ja muutkin perinteisessä sotahistoriassa marginalisoidut toimijat aktiivisina subjekteina passiivisten objektien sijaan. Tutkimuskysymys ”miten kulttuurisesti määrittyvää ihmisen ja eläimen suhdetta voi käsitellä taiteen keinoin” herätti myös kysymyksiä taiteen ja representaation etiikasta. Sarjakuvassa ei voi esittää toislajisen olennon, kuten lehmän ”näkökulmaa” ilman sen inhimillistämistä. Työn teoreettinen viitekehys, posthumanismi, jossa ihminen nähdään yhtenä luontokappaleena muiden joukossa, ilmenee Kannaksen tavassa esittää eläimet sodan tapahtumien kulkuun vaikuttavina toimijoina. Teoksessa eläimet saavuttavat subjektiuden ensisijaisesti oman eläimyytensä myötä, eivätkä niinkään kielellisinä subjekteina, joilla on valta määrittää historiankirjoitusta. Selvitin työssäni, miten sarjakuvan kuvallisiin ja kielellisiin representaatioihin perustuvaa tulkintaa maailmasta voi soveltaa erityisesti eläinten näkyviksi tekemien ei- ja esikielellisten todellisuuksien käsittelyyn. Ilmeni, että yhtäältä sarjakuvien sarjallisuus ja toisaalta sanattomat jaksot pystyivät parhaiten välittämään sekä eläinten eläimyyttä että ihmisen ja eläimen suhdetta. Taiteen kontekstissa fiktiivisen eläimen kuolema voi nostaa pintaan tietoisuuden maailman tilasta ja siinä vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Kannaksen viattomin olento, vastasyntynyt vasikka, tapetaan. Ihminen ei välttämättä reagoi oman kokemuspiirinsä ulkopuolella tapahtuvaan väkivaltaan, ympäristötuhoihin tai eläinten kuolemiin, mutta sarjakuvan keinoin inhimillisen kokemuspiirimme sisäpuolelle tuodun piirretyn vasikan kohtalo, mielikuva, on itkettänyt monia. Työni osoittaa, että taidemuotona sarjakuva sopii suurien yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn marginaalisesta asemastaan huolimatta.

The production part of my thesis includes two exhibitions and a graphic novel book Kannas / The Isthmus (2016). The book tells about the evacuation of Karelia, Finland, during the Second World War in 1944 through the points of view of a shell-shocked deserter, a young cattlewoman, and animals, cows in particular. The aim of the thesis was to find ways of presenting animals and other marginalized actors as active agents instead of passive objects. Moreover, the research question, ‘how the culturally defined relationship between human and animal can be discussed through art’ awoke questions on the ethics of art and representation. Graphic novels cannot represent the ‘perspective’ of other species, such as cow, without anthropomorphism. The theoretical framework, posthumanism, perceives humans as creatures among others. The idea appears in the way how Kannas / The Isthmus shows animals as actors affecting to the course of events in war. In the graphic novel animals gain subjectivity primarily through their animalhood, not as linguistic subjects that rule, and hence define the writing of history. My work examined how the graphic novels’ visual and linguistic representations of the world can be interpreted and applied to discussing non- and pre-linguistic realities. It turned out that the sequential structure of graphic novel, and its silent sequences best conveyed the animalhood of the animals, as well as the relationship between human and animal. In the context of art, the death of a fictional animal can arise consciousness of the world’s condition, and the predominant injustice in it. In the graphic novel, the most innocent creature, a new-born calf, is killed. In everyday life, people do not necessarily react to violence, ecocides or deaths of animals outside their own experience. However, when represented as drawn images, the calf’s death has made many people cry. The thesis indicates that graphic novel as an art form is capable in processing major societal issues, in spite of its marginal status.

Description

Supervisor

Rajanti, Taina

Thesis advisor

Valkeapää, Leena

Keywords

eläin, evakko, sota, Karjala, posthumanismi, sarjakuva

Other note

Citation