Viljan mikrobiologinen muokkaus juomia varten

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2007

Major/Subject

Biokemia ja mikrobiologia

Mcode

Kem-30

Degree programme

Language

fi

Pages

156 s. + liitt 36

Series

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusi terveellinen juomatuote fermentoimalla humaloimatonta täysmallas- vierrettä. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin erilaisia viljapohjaisia, fermentoimalla valmistettuja ruokia ja juomia sekä yleisesti fermentointiprosessien terveysvaikutuksia. Erityisesti tarkasteltiin vierteen hapattamisen hyöty- vaikutuksia. Kokeellisessa osassa tutkittiin kahden eri hiivan (Saccharomyces sp. ja Pichia sp.) ja kahden eri maitohappobakteerin (Lactobacillus sp. ja Lactococcus sp.) vaikutuksia täysmallasvierteen fermentoimiseen. Fermentoinneissa tutkittiin mikrobien vaikutuksia vierrepohjan makuun ja biologisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena oli vierrejuoman säilyvyyden parantaminen ja foolihappopitoisuuden nostaminen luonnollisen mikrobi- käymisen avulla. Tutkimuksessa laadittiin matemaattiset vastepintamallit, kun vierrettä fermentoitiin eri hiivoilla ja maitohappobakteereilla. Malleilla pystyttiin onnistuneesti kuvaamaan mikrobien solupitoisuuden, vierteen pH:n ja etanolipitoisuuden muuttuminen kasvatusajan ja -lämpötilan funktiona. Käytännön toteutuksen kannalta jatkotutkimusten fermentointilämpötilaksi valittiin 25 °C. Kaikki Lactococcus sp. -bakteerilla suoritetut fermentoinnit laskivat vierteen pH:n mikrobiologisesti turvallisen tason (pH 4,0) alapuolelle jo ensimmäisten 24 - 48 h aikana. Lactococcus sp. -solut tuottivat parhaimmillaan n. 2,0 g/l L-maitohappoa. Lactococcus sp. -fermentointien lopputuotteilla todettiin lisäksi olevan hyvät antimikrobiset ominaisuudet. Saccharomyces sp.- ja Pichia sp. -hiivoilla saatiin vierteen makua muokattua miellyttävämmäksi poistamalla vierremäisyyttä ja vähentämällä karbonyyliyhdisteiden pitoisuutta. Vieneen foolihap- popitoisuus ei muuttunut fermentointien vaikutuksesta, vaan vaatisi solunsisäisen foolihapon vapauttamisen. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi hiivojen ja maitohappobakteerien vaikutuksia yhteis- ja peräkkäisfermentoinneissa. Tulokset osoittivat, että Lactococcus sp.- ja Saccharomyces sp. -solujen yhteisfermentoinneissa Lactococcus-solut kuolivat nopeasti, johtuen hiivan tuottaman etanolin ja bakteerin tuottaman maitohapon yhteisvaikutuksesta. Muilla mikrobeilla suoritetuissa yhteisfermentoinneissa solupitoisuus ei merkittävästi eronnut verrattaessa yksittäisellä mikrobilla fermentoituihin vierrenäytteisiin. Peräkkäisfermentoinneissa hiivojen kasvu ei häiriintynyt, vaikka vierre hapatettiin ennen hiivafermentointia. Tutkimus osoitti, että lupaavin tuote saavutettiin, kun vierre hapatettiin ensin Lactococcus-soluilla ja fermentoitiin sen jälkeen hiivalla. Diplomityössä tutkittiin myös vierteen hapatusta immobilisoiduilla Lactococcus-soluilla. Immobilisoinneissa käytettiin kahta eri kantaja-ainetta: haapalastuja ja DEAE-selluloosakuituja. Bakteerisolut sitoutuivat hyvin molempiin kantaja-aineisiin. Immobilisointikolonnien ulosvirtauksesta määritetyt näytteet olivat 48 h ajon jälkeen hyvin tasalaatuisia solupitoisuuden (n. 10' pmy/ml) ja pH:n (3,7) sekä sokeri- ja karbonyyliprofiilien suhteen. Immobilisoidulla maitohappobakteerilla valmistetun hapanvierteen makua oli mahdollista muokata vielä erillisen hiivakäymisen avulla.

Description

Supervisor

Nordström, Katrina

Thesis advisor

Storgårds, Erna

Keywords

Other note

Citation