Act of Noise: Kokeellisen elektronisen musiikin visuaalisen viestinällisyyden tutkiminen Muslimgauzen tuotannon näkökulmasta

Abstract

Musiikki on yksi tunnetuin sekä näyttävin tapa ilmaista itseään tämän päivän valtavirrassa olevien taiteenmuotojen joukosta. Määrittelemme itseämme siihen mitä me kuuntelemme ja tämän takia sitä on hyödynnetty myös osana poliittisten liikkeiden toimintaa vuosisatojen ajan. Edellisen 30 vuoden aikana elektroninen musiikki on saanut paljon näyttävämmän ja varteen-otettavamman roolin muiden musiikkilajien keskuudessa. Se on siirtynyt pienistä underground-klubeista suurien yleisöjen täyttämille areenoille, ja on saavutettavuutensa ansiosta samalla an-tanut mahdollisuuden uuden aallon itsenäisille musiikintekijöille.

Tämän siirtymisprosessin aikana, elektroniseen musiikkiin kuuluva alagenre protestimusiikki on kuitenkin jäänyt paljon vähemmälle huomiolle, ja on edelleen tänä päivänä monille tuntematon käsite. Perinteisempään akustiseen ja sanoituspohjaiseen musiikkiin verrattuna elektroninen musiikki on useimmiten täysin instrumentaalista joko hyvin vähäisillä, tai täysin olemattomilla lyriikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että konteksti ja viesti elektronisessa musiikissa muodostetaan lähes kokonaan niihin liitetyn visuaalisuuden kautta.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, millä keinoilla kokeelliseen elektroniseen musiikkiin voidaan luoda merkityksellistä sanomaa visuaalisen viestinnän muotoilun keinoin. Keskeisimpänä päämääränä on tutkia nimenomaan niitä visuaalisia elementtejä, joiden tarkoituksena on välittää jotain tiettyä poliittista aatetta. Tutkin tätä aihetta englantilaisen Bryn Jonesin, eli Muslimgauzen tuotannon näkökulmasta analysoimalla kolme hänen albuminsa visuaalisuutta. Muslimgauze otti uransa aikana inspiraatiotta musiikkiinsa Lähi-idästä sekä muslimimaailmaan liittyvistä poliittista tapahtumista ja faktoista 80- ja 90-luvulla.

Tutkimukseni osoitti, että laajempi sosiaalinen konteksti vaikutti merkittävästi siihen, millaisena Muslimgauzen kaltaisten artistien teokset otetaan viestinnällisesti vastaan. Tavallinen musiikin kuuntelija, joka ei ole osana mitään industrial-musiikin yhteisöä voi kokea Muslimgauzen tuotannon pelkästään abstraktina kokeellisena elektronisena musiikkina, kun taas aktiivinen noise-musiikkiyhteisön jäsen voi nähdä hänen työnsä syvänä poliittisena kannanottona. Visuaalien tärkein tehtävä on kiinnittää kuuntelijan huomio ja toimia tiedonhankintakanavana musiikkia inspiroineiden tapahtumien selvittämiselle. Muslimgauzen kaltaisten artistien tutkimisesta voi olla paljon hyötyä visuaalisen viestinnän muotoilun kentällä, sillä se voi auttaa meitä yksilöllisemmän, mutta paljon vaikuttavamman viestinnän suunnittelussa.