Sisäisen tarkastuksen ja sisäisen valvonnan vaikutus tilintarkastuksen laajuuteen Suomessa

Abstract

Tutkimuksemme tavoitteena on tarkastella millä tavoin sisäisen tarkastuksen yksikön olemassaolo ja sisäisen valvonnan laatu vaikuttavat tilintarkastuksen laajuuteen. Mittaamme tutkimuksessamme tilintarkastuksen laajuutta tilintarkastuspalkkion, kokonaistilintarkastustuntien, sekä erikseen kokeneiden ja avustavien tilintarkastajien tuntien avulla. Pyrimme lisäämään tietoa yritysten sisäisen valvonnan ja ulkoisen tilintarkastuksen suhteen luonteesta Suomessa. Tarkastelemme tätä suhdetta komplementti- ja substituuttiteorian näkökulmasta, eli onko sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen välillä toisiaan täydentävä vai toisiaan korvaava suhde.

Otoksemme koostuu 59 suomalaisesta, muulla kuin rahoitustoimialalla toimivasta, yhtiöstä, joiden liikevaihto oli yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2010, ja joista osalla oli sisäisen tarkastuksen yksikkö. Keräsimme sisäistä valvontaa, sisäistä tarkastusta sekä omistus- ja hallintorakennetta koskevat tiedot päävastuullisille tilintarkastajille lähetetyistä kyselylomakkeista, toteutuneet tilintarkastustunnit tilintarkastajien sisäisistä raportointijärjestelmistä ja tilinpäätösaineistomme Orbis-tietokannasta.

Analysoimme tilintarkastuksen laajuuteen vaikuttavia tekijöitä neljällä eri mallilla. Mallien avulla pyrimme selvittämään, miten valitsemamme muuttujat selittävät tilintarkastuspalkkiota ja tilintarkastukseen käytettyjä tunteja. Regressiomallimme testimuuttujat olivat sisäisen tarkastuksen yksikön olemassaolo, sisäisen valvonnan laatu ja sisäisen valvonnan vaikutus työmäärään.

Tutkimuksemme testimuuttujat eivät nousseet tilastollisesti merkitseviksi. Emme siis havainneet komplementti- tai substituuttiteorian mukaista yhteyttä sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen laajuuden välillä. Kontrollimuuttujista sen sijaan liikevaihtoa ja tytäryhtiöiden lukumäärää mittaavat muuttujat nousivat tilastollisesti merkitseviksi kaikissa malleissa, jonka lisäksi yrityksen toimintariskiä ja listautumista kuvaavat muuttujat nousivat tilastollisesti merkitseviksi kolmessa mallissa.