Neighbourhood revitalization and social mixing: Effectiveness in mitigation of socio-economic segregation in Europe

Abstract

The phenomenon of socio-economic segregation poses significant challenges to the development of European cities, as well as to the maintenance of social cohesion. This thesis investigates the efficiency of two housing policies—neighbourhood revitalisation and social mixing—in mitigating segregation and promoting sustainable urban growth. A comprehensive review of the extant literature reveals the genesis of segregation, its repercussions, and the pivotal role of housing policies in its mitigation. The analysis demonstrates that neighbourhood revitalisation can enhance living conditions and hoist attractiveness of neighbourhoods; however, it is often associated with the risk of gentrification. Social mixing policies, which are designed to promote socio-economic diversity, face challenges such as superficial integration and unintended displacement. The findings emphasise that the success of these policies depends on socio-political contexts and call for integrated approaches linking housing with broader social initiatives.

Sosioekonominen segregaatio haastaa kaupunkisuunnittelua ja sosiaalista koheesiota Euroopassa. Tämä tutkielma tarkastelee kahden asumispoliittisen keinon tehokkuutta segregaation ehkäisemisessä. Tutkielma keskittyy sosiaalisen sekoittamisen ja naapurustouudistuksen arviointiin. Kirjallisuuskatsaus esittelee segregaation taustatekijöitä, vaikutuksia ja asumispolitiisten ratkaisujen rooleja sen lieventämisessä. Analyysi osoittaa, että naapurustojen uudistaminen voi parantaa elinolosuhteita ja edistää naapurustojen houkuttelevuutta, mutta siihen liittyy usein gentrifikaation riski. Sosiaalinen sekoittaminen edistää sosioekonomista monimuotoisuutta, mutta kohtaa haasteita, kuten pinnallista integraatiota ja tahatonta syrjäytymistä. Tulokset korostavat, että näiden politiikkojen tehokkuus ja onnis-tuminen riippuu yhteiskunnallisista ja poliittisista konteksteista, ja että asumispolitiikan tulisi olla kytköksissä laajempiin ja kokonaisvaltaisiin sosiaalisiin aloitteisiin.