Pyöräliikenteen kehittäminen Helsingin keskustassa

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1999

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

fi

Pages

106 s. + liitt. 16 s.

Series

Abstract

Helsingin keskustan pyöräliikennesuunnitelmaa on valmisteltu kahden eri kehittämissuunnan pohjalta. Kehittämissuunta 1:n mukainen verkko olisi jatkuva läpi keskustan. Kehittämissuunta 2:n mukainen verkko toimisi ulkosyöttöperiaatteella ja keskustassa liikuttaisiin jalan. Tämän työn tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnan valintaa tukevaa aineistoa. Työssä selvitettiin keskustaan pyöräilevien määräpaikkoja, reittejä, kävelymatkojen pituuksia, taustatietoja ja mielipiteitä sekä eurooppalaisissa kaupungeissa käytettyjä ratkaisuja ja niistä saatuja kokemuksia. Tietoa hankittiin haastattelemalla keskustaan saapuvia pyöräilijöitä ja eurooppalaisten kaupunkien liikennesuunnittelijoita. Lisäksi analysoitiin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten aineistoja. Yleisin pyörämatkan pääasiallinen tarkoitus oli matka omalle työpaikalle tai omalta työpaikalta (46 %). Ostos- tai asiointimatkalla oli 25 % pyöräilijöistä. Haastateltujen oman ilmoituksen mukaan noin puolet keskustaan tutkimusajankohtana syyskuussa 1998 suuntautuneista pyörämatkoista tehdään talvella joukkoliikenteellä ja 7 % henkilöautolla. Pyöräilijöiden käyntikohteet sijaitsivat varsin tasaisesti koko keskustan alueella. Ostos- ja asiointipaikkoja oli tiheimmin ydinkeskustaan suunnitellulla kävelyalueella ja työpaikkoja oli tiheimmin ydinkeskustan eteläpuolella. Pyöräliikenteen haastatteluissa havaituista reiteistä puolet oli alle 10 % pitempiä kuin lyhin mahdollinen reitti. Kohtuullisia kiertomatkoja voidaan tehdä, jos pitempi reitti on muilta ominaisuuksiltaan houkutteleva. Jos lyhin reitti on sujuva ja viihtyisä pyöräiltävä, juuri minkäänlainen kiertotie ei ole hyväksyttävissä. Kaikista pysäköinneistä 86 % tapahtui korkeintaan 50 metrin päässä käyntikohteesta. Pyöräilijöiden houkutteleminen kävelemään matkan loppuosa on olennaisesti vaikeampaa kuin pyöräilijöiden ohjaaminen kiertämään kohtuullisen verran pitempi matka. Eurooppalaisissa kaupungeissa tavoitteena on haastateltujen mukaan yleensä yhtenäinen ja jatkuva pyöräliikenteen verkko, joka kattaisi myös kaupungin keskustan. Pyörätiet toteutetaan useimmiten yksisuuntaisina molemmin puolin katua. Kehittämissuunta 2:n mukainen verkko siirtäisi Helsingin keskustan pyöräliikennettä ajoradoille ja jalkakäytäville ja lisäksi ydinkeskustan kiertäviltä reiteiltä sen läpi kulkeville reiteille. Näin ollen se ei toimisi toivotulla tavalla. Kehittämissuunta 1:n mukainen verkko palvelisi hyvin suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Se rauhoittaisi pyöräliikennettä vilkkaimmalla jalankulkualueella ja tarjoaisi kuitenkin pyöräliikenteelle sujuvat yhteydet kaikkialle keskustaan.

Description

Supervisor

Pursula, Matti

Thesis advisor

Saransaari, Leena

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445618

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK