Tieoikeuksien käsittely alueellisessa yksityistietoimituksessa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
2018-03-19
Department
Major/Subject
Real Estate Economics
Mcode
ENG22
Degree programme
Master’s Programme in Real Estate Economics (REC)
Language
fi
Pages
65+2
Series
Abstract
Suomessa yksityistieverkko on syntynyt vuosien saatossa melko suunnittelemattomasti, sillä yksityisiä teitä on syntynyt eri aikoina erilaisilla perusteilla ja erilaisissa menettelyissä. Vuoden 2001 alussa tuli voimaan yksityistielain muutos, jossa lakiin lisättiin alueellisen yksityistietoimituksen mahdollistava 38 c §. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille alueellisen yksityistietoimituksen luonne ja kuvata arkistotutkimuksen ja maastokatselmuksen tarpeellisuutta toimituksessa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esille toimituksessa esiintyviä riitaisia kysymyksiä ja kuvata toimituksen oikeusvoimavaikutusta sekä pohtia ohjeistuksen riittävyyttä ja selkeyttä. Tutkimuksessa perehdyttiin tieoikeuksien kehitykseen ja alueellisen yksityistietoimituksen lainsäädäntöön ja ohjeistukseen sekä tarkasteltiin maaoikeuksien kannanottoja. Tutkimuksessa ei käsitelty asemakaava-alueiden kulkuoikeusrasitteita. Tutkimuksessa suoritettiin asiantuntijahaastattelu, jossa haastateltiin 12 toimitusinsinööriä sähköpostitse Maanmittauslaitokselta. Tutkimustuloksia verrattiin kirjallisuusosuudessa ja oikeuskäytännössä selvinneisiin tuloksiin ja johtopäätökset muodostettiin mainittujen asioiden pohjalta. Tutkimustulokset jaettiin maakunnittain neljään näkökulmaan, jotka olivat Varsinais-Suomi, Häme, Uusimaa ja Pirkanmaa. Tutkimuksen lopputuloksena todettiin, että haastattelevilla on erilainen näkemys toimituksen luonteesta. Maaoikeuksien kannanotoissa tuli esille, että toimitus voi sisältää sekä deklaratiivisia että konstitutiivisia ratkaisuja. Deklaratiivisissa ratkaisuissa kysymys on ennestään olevien tieoikeuksien vahvistamisesta, jolloin tieoikeuden perustamista koskevaa sääntelyä ei ole tarpeen soveltaa. Sen sijaan konstitutiivisten ratkaisujen mukaisen tiestön tulee täyttää tieoikeuden perustamisen edellytykset. Toimituksessa arkistotutkimuksen ja maastokatselmuksen tarpeellisuus vaihtelee, mutta ne ovat välttämättömiä ja jokaisessa toimituksessa joudutaan näitä tekemään jossain määrin. Toimituksessa riitaisia tapauksia on melko vähän ja asianosaisia tiedotetaan jo hyvissä ajoin, ettei toimituksessa käsitellä riitaisia tapauksia, vaan heitä neuvotaan hakemaan maksullista yksityistietoimitusta asian ratkaisemiseksi. Toimituksessa riitaisia tapauksia syntyy esimerkiksi tieoikeuden perustamisesta, tieoikeuden leventämisestä tai tieoikeuden siirtämisestä. Eri maakunnissa käytetään erilaisia ohjeistuksia ja käytössä olevien ohjeistusten selkeys jakavat mielipiteitä. Suurin osa haastateltavista kokee Turun mallin ohjeistuksen olevan puutteellinen ja epäselvä. Varsinais-Suomessa asianosaisten kannan-otot koetaan tärkeäksi, mutta Hämeessä ja Uudellamaalla ne koetaan melko turhaksi.In Finland, the network of private roads has emerged over the years in a rather unplanned way because private roads have been established at different times on different grounds and in different procedures. At the beginning of 2001, the Act on Private Roads was amended so that a new Section 38 c enabling local private road surveys was added. The aim of the study was to highlight the nature of local private road surveys and describe the necessity of archival research and inspection of the terrain in the surveys. In addition, the aim was to highlight controversial issues in the surveys and to describe the legal force of the surveys and to consider the adequacy and clarity of instructions. The study looked into the development of rights of way and the legislation and instruc-tions on local private road surveys and also examined the stand of Land Courts. The study does not deal with right-of-way easements in detailed plan areas. In the study, I inter-viewed 12 experts, i.e. 12 cadastral surveyors from the National Land Survey of Finland, by e-mail. The results of the study were compared with the results from literature and case law, and the conclusions were drawn on the basis of the above-mentioned factors. The results of the research were divided into four perspectives according to regions which were Varsinais-Suomi, Häme, Uusimaa and Pirkanmaa. The result of the study indicated that the interviewees have different views on the nature of the surveys. The stand of the Land Courts showed that a survey can include both de-clarative and constitutive solutions. In declarative solutions, it is a question of strength-ening existing rights of way. It is not necessary to apply any rules on the establishment of a right of way. On the other hand, a road that conforms to constitutive solutions must meet the conditions for establishing a right of way. In cadastral surveys, the necessity of archival research and inspections in the terrain varies. They are, however, necessary in every survey and have to be done to some extent. In surveys there are not many cases of dispute, because the parties are informed well in advance that disputed cases are not processed in the survey. Instead, the parties are ad-vised to apply for a private road survey that carries a charge to resolve the matter. In sur-veys, controversy arises, for example, over the establishment, widening or moving of rights of way. The instructions differ in the various regions of Finland and the clarity of the instructions shares opinions. Most interviewees feel that the instructions in the Turku model are inadequate and unclear. In Varsinais-Suomi, the views of the parties concerned are perceived to be important, whereas in Häme and Uusimaa they are perceived to be rather unnecessary.Description
Supervisor
Ekroos, AriThesis advisor
Haulos, SakariKeywords
alueellinen yksityistietoimitus, tieoikeus, budjettirahoitus, perusparannus, yksityistielaki