The use of principal component analysis in controlling wet end chemistry and paper machine runnability on a rebuild paper machine

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKukkamäki, Esko
dc.contributor.advisorRitala, Risto
dc.contributor.authorEbeling, Juha
dc.contributor.departmentPuunjalostustekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorPaulapuro, Hannu
dc.date.accessioned2020-12-04T14:55:02Z
dc.date.available2020-12-04T14:55:02Z
dc.date.issued2002
dc.description.abstractTässä työssä käytettiin pääkomponenttianalyysiä paperikoneen märkäosan kemian mallintamiseen ja hallintaan sekä paperikoneen ajettavuuden ennustamiseen uusitulle paperikoneella. Paperikoneen märkäosan kemiasta tehtiin 15:llä on-line anturilla malli. Anturit olivat paperikoneen lyhyessä kierrossa. Analyysimenetelmänä käytettiin pääkomponenttianalyysiä, joka perustuu monimuuttujakorrelaatioihin. On-Iine antureita käytettiin informaation keräämisessä ja niillä mitattiin pH:a, lämpötilaa. johtokykyä, varaustilaa ja flokkisuutta. Malli perustui referenssijaksoon, joka vastasi normaalia ajotilannetta paperikoneella. Paperikoneen ajettavuuden arvioimiseksi käytettiin katkoherkkyyttä, joka on katkotaajuuden tasoitettu kuvaaja. Mallin avulla ei onnistuttu löytämään yhteyttä kemian vaihteluiden ja koneen ajettavuuden välille, mutta selvästi osoitettiin lajikohtaisen mallin välttämättömyys. Lajikohtainen mallinnus lisää mallin tarkkuutta pienemmällä määrällä pääkomponentteja. Mallin tarkkuus kasvoi entisestään kun massa-annostelut sekä koneen nopeus huomioidaan. Paperikoneella ei ollut kemiasta johtuvia ajovaikeuksia. Tästä syystä mallia ei voida pitää käyttökelvottomana, vaikka korrelaatiota ajettavuuden kanssa ei löydetty. Enemmänkin paperikoneen märkäosa, joka kesti kemian vaihtelua ilman ajovaikeuksia on syynä mallinnuksen heikkoon lopputulokseen. Malli oli herkkä kemian tilan vaihteluille, joista suurimmat liittyivät erilaisiin vaaleustavoitteisiin ja sitä kautta muutoksiin valkaisuolosuhteissa. Ditioniitin käyttö nosti systeemin johtokykyä selvästi sekä laski lyhyen kierron pH:a. Paperikoneen ajettavuus ei kuitenkaan kärsinyt, vaikka pH-shokit lisäsivät riskiä ongelmiin prosessissa, jossa käytetään karbonaattia pigmenttinä. Syyt siihen, ettei kemiaan liittyviä ongelmia ollut paperikoneella liittyvät runsaaseen veden käyttöön prosessissa, pesupuristimiin, jotka eristävät TMP-laitoksen ja paperikoneen vedet toisistaan sekä puristinosaan, jossa ei ole avoimia vientejä. Kemiaan liittyviä ajettavuusvaikeuksia oli vaikea arvioida, kun katkot tulivat päällystyksessä tai kalanteroinnissa. Pihka- tai kalsiumperäisiä saostumia ei paperikoneella ollut tarkastelujakson aikana.fi
dc.format.extentviii + 71 s. + liitt. 15
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/89747
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120448582
dc.language.isoenen
dc.programme.majorPaperitekniikkafi
dc.programme.mcodePuu-21fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordprincipal component analysisen
dc.subject.keywordpääkomponenttianalyysifi
dc.subject.keywordwet end chemistryen
dc.subject.keywordmärkäosan kemiafi
dc.subject.keywordrunnability of a paper machineen
dc.subject.keywordpaperikoneen ajettavuusfi
dc.subject.keywordcalcium depositsen
dc.subject.keywordkalsiumsaostumatfi
dc.subject.keywordmultivariate correlationen
dc.subject.keywordmonimuuttujakorrelaatiofi
dc.titleThe use of principal component analysis in controlling wet end chemistry and paper machine runnability on a rebuild paper machineen
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_16844
local.aalto.idinssi18543
local.aalto.openaccessno

Files