Kuinka muotoilija voi edesauttaa merkityksellisen käyttäjä-esine-suhteen syntymistä

Abstract

Modernin ihmisen elämä on täynnä tavaroita. Iso osa niistä hankitaan käyttöä varten, mutta vain harva pysyy käyttäjänsä elämässä hetkeä pidempään. Monet ovat valmiita luopumaan tavaroistaan heti, kun niiden pitämisestä tulee ylimääräistä vaivaa tai ne eivät enää vastaa sitä millaisia ne olivat ostohetkellään.

Materiaalikeskeistä yhteiskuntaa kritisoidaan aina vain enemmän ja enemmän, mutta tämänkaltaisessa pitkään kaivatussa julkisessa keskustelussa kuitenkin unohtuu usein se tosiasia, että ihmiset tarvitsevat tavaroita oman tekemisensä ja toimimisensa mahdollistamiseksi vielä nykyäänkin. Emme voi päästä eroon tiukasta materiaaliriippuvuudestamme, vaikka haluaisimmekin.

Tässä opinnäytteessä tutkin käyttäjien ja tavaroiden välistä suhdetta ja sitä mikä saa käyttäjän pitämään huolta esineistään saaden ne kestämään käytössä mahdollisimman pitkään. Samalla tutkin käyttäjän ja ympäröivän yhteiskunnan esineille ja niiden kulutukselle asettamia vaatimuksia osana esineiden elinkaaren pidentämistä.

Näihin kysymyksiin etsin vastauksia olemassa olevasta akateemisesta tutkimuksesta ja muotoilukirjallisuudesta sekä tätä opinnäytetyötä varten toteuttamastani ihmisten lempiesineitä tutkivasta haastattelukokonaisuudesta. Etsin yhtäläisyyksiä haastatteluissa esitellyistä, päällepäin erilaisista esineistä ja selvitän lähdemateriaalia apuna käyttäen, mikä tekee niistä käyttäjilleen tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia. Lopuksi johdan lähdemateriaalista ja tutkimustuloksista konkreettisia keinoja, joilla muotoilija voi esineitä suunnitellessaan syventää niiden ja käyttäjiensä välistä emotionaalista suhdetta ja näin pidentää suunnittelemiensa esineiden elinkaarta.