Ääntä etsimässä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Elokuvaäänitys ja -äänisuunnittelu
Mcode
ARTS3009
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
20
Series
Abstract
Pohdin työssäni omaa prosessiani siitä, miten etsin oikeaa ääntä elokuvaan. Havainnollistan ajatuksiani Michel Chionin teorian kautta. Teoriaa voi harvoin soveltaa mutkattomasti käytäntöön, mutta se toimii työkaluna oman ajatteluni selventämiseksi ja sen selittämiseksi muille. Selvitän omaa käsitystäni äänen uskottavuudesta ja merkittävyydestä, ja sen kautta käyn läpi ajatusta eletystä kokemuksesta, eli elokuvan tai oikean tapahtuman aiheuttamasta käsityksestä jonkin äänen tunteesta. Ääni nähdään alan ulkopuolella usein alisteisena kuvalle. Haluan purkaa käsitystä osoittamalla sen, että vaikka ääni yleisesti tehdään reagoiden kuvaan ja sen valintoihin, se silti lisää kokemukseen oman lisäarvonsa. Tämä lisäarvo tuo elokuvaan jotain, mitä kuva ei yksin pysty tuottamaan. Nykymaailmassa on syystä erottelu elokuvan ja mykkäelokuvan välillä. Työssäni käyn läpi erilaisia tapoja kuunnella ja kuulla. On kuitenkin syytä kyseenalaistaa, onko tarpeellista kategorisoida ääntä tai kuuntelemista omiin lokeroihinsa. Kuunteleminen on myös tietoisesti harjoitettava taito, jonka näen olennaisena jokaiselle elokuvan kanssa työskentelevälle. On tärkeää ymmärtää, miten kuuntelee ja havaitsee maailmaa sekä miten purkaa tämän kaiken tunteeksi. Äänen etsiminen on hyvin erilaista riippuen elokuvan työvaiheesta. Esituotannossa etsiminen on keskustelua ja luonnosten tekemistä. Kuvauksissa kyse on mahdollisimman hyvälaatuisesta taltioinnista, joka varmistaa jälkitöiden aloittamisen helppouden. Jälkitöissä äänen etsiminen on konkreettista äänen etsimistä. Mikäli ääntä ei löydy, se pitää luoda tyhjästä. Äänen uskottavuus ja merkitys voidaan jakaa kahteen ominaisuuteen: tilaan ja kontekstiin. Tilaan sisältyy katsomamme kuva ja sen ympärillä kuuluva ääni. On syytä olla tietoinen siitä, milloin ääni seuraa kuvan asettamaa raamia elokuvakokemukselle. Kontekstin kautta ääni luo uusia merkityksiä ja perustelee välittömästi omaa olemassaoloaan. Jopa kaukaa haettu ääni voi muuttua maailmaan sopivaksi oikeassa kontekstissa. Loppujen lopuksi kaikki kiteytyy elettyyn kokemukseen. Elokuvan tekeminen on minulle vastaus tarpeeseeni selittää ja esittää toisille omaa kokemustani maailmasta. Voimme mahdollisesti saavuttaa yhteisymmärryksen jonkun äänen tunteellisesta merkityksestä. Se, miten vaikuttaa elokuvakerrontaan tulevaisuudessa, ei ole vielä varmaa, mutta varmasti kokeilemisen arvoista.Description
Supervisor
Boullenger, PatrickThesis advisor
Boullenger, PatrickKeywords
äänisuunnittelu, synkreesi, äänen lisäarvo, kolme kuuntelemisen moodia, ergo-auditio, eletty kokemus