Kaupunkitila ja ympäristöterveys - Terveyttä edistävän elinympäristön tilalliset piirteet

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:

Authors

Date

2019

Department

Arkkitehtuurin laitos
Institutionen för arkitektur
Department of Architecture

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Yhdyskuntasuunnittelu
Urban and Regional Planning

Language

fi

Pages

135

Series

Abstract

Diplomityön tavoitteena on tutkia kaupunkisuunnittelun terveysvaikutuksia. Ympäristöterveys käsittää ympäristön ja ihmisen vuorovaikutussuhteen, sekä vuorovaikutuksesta syntyvän terveysvaikutuksen. Ympäristöterveyttä käsitellään dynaamisena terveyden käsitteenä, joka pohjautuu sekä fyysiseen paikkatietoon että koettuun hyvinvointiin. Diplomityössä keskitytään ympäristöterveyden tilallisiin tekijöihin, joihin arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat voivat vaikuttaa. Ympäristötekijöillä on arvioitu olevan vaikutusta noin 23 %:ssa sairastumisista ja kuolemantapauksista. Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos asettavat haasteita kestävien ja terveellisten kaupunkitilojen luomiselle. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan passiivinen elämäntapa ja mielenterveysongelmat kuuluvat tämän hetken suurimpiin terveyshaasteisiin. Diplomityön tavoitteena on ymmärtää ympäristön luomien terveysvaikutusten syntyä, kaupunkitilojen vaikutusta terveyteen sekä suunnittelijan roolia terveellisen ympäristön luojana. Diplomityössä ympäristöterveyden teoreettista viitekehystä sovelletaan suunnittelukohteeseen. Teoriapohjaan sisällytetään katsaus ympäristöterveyden historiaan ja sitä käsitteleviin ohjelmiin ja arviointimalleihin, kuten WHO:n Healthy Cities-ohjelma. Ympäristön terveysvaikutusten syntyä tarkastellaan ekologisen havaintopsykologian tarjoumateorian kautta. Tarjoumateorian mukaan ympäristö voi tarjota erilaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita, jossa ihminen tekee elämäntapavalintoja. Aiempien tutkimusten perusteella kaupunkialueet, jotka ovat suhteellisen tiiviitä, toiminnoiltaan sekoitettuja ja joissa on hyvät jalankulkuympäristöt ja viheryhteydet, sekä mahdollisuuksia sosiaalisille kohtaamisille, tukevat terveellistä elämäntapaa. Diplomityön keskeisenä teemana ovat kaupunkirakenteen tiiviys ja mittakaava terveyttä edistävänä tekijänä. Aktivoiva kaupunkirakenne, yhteisöllisyys sekä luonnonläheisyys suhteessa kaupunkirakenteeseen ja ekologiaan ovat avainasemassa terveellisen ympäristön luonnissa. Terveellisessä kaupunkirakenteessa ei vain keskitytä sairauden poissaoloon vaan myös terveyden edistämiseen. Lait ja määräykset ohjeistavat pääasiassa fyysisen ympäristön terveellisyyteen, mutta myös koetun terveyden huomioimiseen tulisi kiinnittää suunnittelussa enemmän huomiota. Teoriaosuus päätetään yhteenvedolla terveellisen kaupunkitilan laadullisesta kriteeristöstä. Suunnittelukohteena on Turun Pihlajaniemessä sijaitseva Heikkilän kasarmin alue. Turku on osa WHO:n Healthy-Cities verkostoa ja valikoitui muun muassa tämän vuoksi suunnittelukohteeksi. Analyysissä ympäristöterveyden kartoittamiseksi käytetään useita eri työkaluja. Aineistona käytetään muun muassa THL:n teettämää kokemuksellista tietoa hyvinvoinnin eroista Turun suuralueilla. Tätä kokemuksellista tietoa verrataan kaupunkirakenteen muihin tekijöihin. Suunnittelualueella kartoitetaan tarkemmin elinympäristön fyysistä rakennetta, sekä asukkaiden kokemuksia ympäristöstään PehmoGIS-asukaskyselyn avulla. Ympäristön rakenteessa verrataan esimerkiksi viheralueiden ja palveluiden saavutettavuutta, sekä mahdollisuuksia arkiliikuntaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myös alueen potentiaalisia tarjoumia ja aistikokemuksia analysoidaan. Alueen ympäristöterveydellisistä uhista ja mahdollisuuksista tehdään johtopäätöksiä, sekä siitä, mitä alueella voisi tehdä terveyden edistämiseksi. Suunnitteluosiossa tutkitaan käsitteen soveltamista käytäntöön ja luodaan katsaus terveellisen kaupunkialueen suunnitteluun. Suunnittelun tavoitteena on tutkia miten kaupunkitilat voivat luoda edellytykset aktiiviselle, yhteisölliselle ja luonnonläheiselle elämäntavalle. Pihlajaniemen puutarhakortteleissa toiminnot ovat sekoitettuja, asumisen lisäksi alueelta löytyy työ-, liike- ja yhteistiloja. Alueelta löytyy myös päiväkoti ja pienvenesatama. Osa olemassa olevista rakennuksista otetaan uuteen käyttöön ja historian kerrostumat näkyvät alueella. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, alue liitetään joenvarren jalankulku- ja pyöräilyreittiin. Kokemuksellinen rantareitti kannustaa aktiivisten ja vihreiden liikkumismuotojen valintaan. Alueen sisällä kuljetaan pääosin jalan ja katuverkostossa käytetään ”shared space” periaatetta. Luonto on vahvasti läsnä koko alueella, alueen läpi kulkee toiminnallinen viherreitti, jonka varrelta löytyy aktiviteettipisteitä. Aktivoivien kaupunkitilojen vastapainoksi luodaan tiloja elpymiselle ja rauhoittumiselle. Rannassa sijaitsee julkinen virkistysalue, hulevesipuisto sekä viherverkostoa tukevia julkisia palveluita. Mittakaavaltaan, kaupunkirakenne on suhteellisen tiivistä ja matalaa, korkeimmillaan rakennukset ovat seitsemän kerrosta. Alueen asunnot soveltuvat eri ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville asukkaille. Alueelta löytyy eri luonteisia viher- ja yhteistiloja, jotka luovat paikkoja kohtaamisille. Kaupunkitiloja suunniteltaessa on myös huomioitu vuodenaikojen monimuotoisuus. Rakentamisessa suositaan massiivirakenteisia taloja ja luonnonmateriaaleja. Avainsanoja suunnittelussa ovat hyvinvointikortteli, terveellinen kasvuympäristö, sosio-ekologinen yhteisöllisyys, aktiivinen elämäntapa, maisemasuunnittelun painotus, kestävyys- ja elinkaariajattelu, massiivirakenteet sekä kaupunkiviljely.

Syftet med diplomarbetet är att undersöka stadsplaneringens hälsoeffekter. Miljöhälsa omfattar växelverkan mellan miljö och människa samt den hälsoeffekten som uppstår av interaktionen. Miljöhälsa behandlas som ett dynamiskt hälsobegrepp som bygger på både fysisk platsinformation samt den subjektivt upplevda hälsan. Diplomarbetet fokuserar på de rumsliga faktorer som påverkar miljöhälsa, närmare sagt de faktorer som arkitekter och stadsplanerare kan påverka. Det uppskattas att cirka 23 % av alla dödsfall och sjukdomar har en relation till miljöfaktorer. Urbaniseringen och klimatförändringen gör det utmanande att skapa hållbara och hälsosamma stadsrum. Enligt Världshälsoorganisationen (WHO) är en passiv livsstil och psykiska hälsoproblem bland de största hälsoutmaningarna idag. Syftet med detta diplomarbete är att förstå uppkomsten av miljöhälsa, stadsrummens inverkan på hälsa och arkitektens roll i skapandet av en hälsosam miljö. I diplomarbetet tillämpas det teoretiska ramverket för miljöhälsa på planläggningen av ett stadsområde. Teoribasen inkluderar en översikt över miljöhälsohistoria och olika utvärderingsmodeller, till exempel WHO:s Healthy Cities-program. ”Affordans”-teorin, en teori inom den ekologiskt perceptuella psykologin, lägger grunden för förståelsen av hur miljöhälsa uppstår. Enligt teorin kan miljön erbjuda en mängd olika möjligheter och begränsningar där en person kan göra olika livsstilsval. Tidigare forskning har visat att stadsområden som stöder en hälsosam livsstil är relativt täta, funktionellt blandade, med en god fotgängarmiljö och gröna områden samt med möjligheter till sociala möten. Det centrala temat för diplomarbetet är stadsstrukturens täthet och skala i förhållande till hälsa. En sammanfattning av de kvalitativa kriterierna för ett hälsosamt stadsrum visar att en aktiverande stadsstruktur, gemenskap och naturnärhet spelar en nyckelroll i skapandet av en hälsosam miljö. En hälsosam stadsstruktur fokuserar inte bara på frånvaro av sjukdom utan också på hälsofrämjande miljöer. Lagar och förordningar ger huvudsakligen vägledning för planläggningen av en miljö som påverkar den fysiska hälsan, men även den upplevda hälsan borde sättas i fokus oftare. Planläggningsområdet som valts för studien är Heikkilä kasernområde på Rönnudden i Åbo. Åbo är en del av WHO:s Healthy-Cities-nätverk och valdes bland annat på grund av detta som planläggningsområde. För att kartlägga miljöhälsa används flera olika verktyg. Bland annat används THL:s information om skillnader i det erfarna välbefinnandet i Åbo storområden. Denna subjektiva information jämförs med annan geografisk platsinformation. På planläggningsområdet görs en mer detaljerad undersökning av livsmiljöns fysiska struktur, såväl som av invånarnas upplevelser av miljön. Detta undersöks med hjälp av en SoftGIS-enkät. I stadsstrukturen jämförs till exempel tillgängligheten till grönområden och tjänster, samt möjligheter till aktiviteter och social interaktion i vardagen. Områdets potentiella ”affordanser” och sensoriska upplevelser analyseras. Slutsatser dras om områdets möjligheter och hot inom miljöhälsa, och om vad som kunde göras för att främja miljöhälsan i området. I planläggningen av Rönnuddens område tillämpas konceptet av en hälsosam stadsmiljö i praktiken. Syftet med designen är att undersöka hur stadsområden kan skapa förutsättningar för en aktiv, gemenskaplig och naturnära livsstil. I Rönnuddens trädgårdskvarter är funktionerna blandade, förutom lägenheter, finns det utrymmen för arbeten och affärer samt gemensamma utrymmen. Det finns också ett daghem och en marina i området. En del av de existerande byggnaderna kommer att tas i nytt bruk och de historiska lagren är synliga i området. Transportförbindelserna till centrum är goda, Rönnudden ansluts till fotgängar- och cykelvägen vid åstranden, vilket skapar en upplevelserik väg till stadens centrum. Inom området rör man sig främst till fots och ”shared space” principen används i områdets gatunät. Naturen är starkt närvarande i hela området, ett funktionellt grönstråk löper igenom området och längs den finns olika aktivitetspunkter. Vid stranden ligger ett offentligt rekreationsområde, en regnvattenpark samt allmänna tjänster. Stadsstrukturen är relativt tät och låg, med sju våningar som högst. Bostäderna är lämpade för människor i olika livssituationer och i olika åldrar. På området finns flera mötesplatser, grönområden och gemensamma utrymmen med olika karaktär. Naturliga byggnadsmaterial används i konstruktionerna. Nyckelord i planläggningen är välmående, närservice, socio-ekologisk samhörighet, en hälsosam uppväxtmiljö, landskapsarkitektur, hållbarhet och livscykel, naturliga byggnadsmaterial och urban odling.

The aim of this thesis is to study the health effects of urban planning. Environmental health encompasses the interaction between the human and the environment and the health effects of the interaction. Environmental health is treated as a dynamic concept of health that is based on both geographic information as well as the individual subjective well-being. The thesis focuses on the spatial determinants of environmental health that can be influenced by architects and urban planners. It is estimated that about 23 % of deaths and illnesses are related to environmental factors. Urbanization and climate change make it challenging to create sustainable and healthy urban spaces. According to the World Health Organization (WHO) a passive lifestyle and mental health problems are among the biggest health challenges we encounter today. The aim of this thesis is to understand the emergence of environmental health effects, the impact of urban spaces on health and the role of the designer as a creator of a healthy environment. In the thesis the theoretical framework of environmental health is applied to planning. The theory base includes an overview of environmental health history, programs and assessment models, such as WHO’s Healthy Cities-program. The theory of ”affordances”, a theory within the ecological perceptual psychology, is used as a base for understanding the emergence of environmental health effects. According to the theory of ”affordances”, the environment can offer a variety of opportunities and limitations in which a person makes lifestyle choices. Previous research has shown that urban areas that support a healthy lifestyle are relatively dense, functionally mixed, with good pedestrian environments and green areas, as well as opportunities for social encounters. The central theme of the thesis is the density and scale of the urban structure as a health promoting factor. An activating urban structure, communality and proximity to nature play a key role in forming a healthy environment. Healthy urban planning does not only focus on the absence of disease but also on health promotion. Laws and regulations mainly provide guidance for how to plan a healthy physical environment, but more consideration should also be given to experienced health. The theoretical part is concluded with a summary of qualitative criteria for a healthy urban environment. The site chosen for the study is the Heikkilä barracks in Pihlajaniemi, Turku. Turku is a member of the WHO Healthy-Cities network. A variety of tools are used to map environmental health. The material used is for example experiential information on differences in well-being in Turku sub-region areas (by THL). This experiential knowledge is compared with other geographic information. A more thorough analysis is done of the physical structure of the site. The residents’ experiences of the environment are investigated with the help of a SoftGIS map-based survey. In the site analysis the accessibility of green spaces and services, as well as opportunities for everyday mobility and social interaction is evaluated. Potential affordances and sensory experiences in the area are also analysed. Conclusions are drawn about the environmental health threats and opportunities in the area, as well as a summary of what could be done in the area to promote health. The design explores the application of the concept in practice and provides an overview of planning a healthy area. The aim of the design is to investigate how urban spaces can create the conditions for a lifestyle that is active, close to nature and communal. ”The Garden Blocks of Pihlajaniemi” are constituted of a mix of residential, working, commercial and communal areas. There is also a kindergarten and a small marina in the area. Some of the existing buildings will be taken into new use and the historical layers are visible in the area. There are good transport connections to the city center, and the area is connected to a riverside walking and cycling route. The experiential coastal route encourages the citizens to choose active and green transportation modes. The area is mainly pedestrian and the concept of ”shared space” is used in the area’s street network. Nature is strongly present throughout the area, with a green path running through the area, with different activity points along the way. To balance with the activating urban spaces there are also spaces created for recovery. The shoreline consists of a public recreation area, a stormwater park and public services supporting the green network. The scale of the urban structure is relatively dense and low, the buildings rise from two to seven floors. The apartments in the area are suitable for people in different life situations and of different ages. The green and communal spaces, with different character, functions as meeting places. The diversity of the seasons has also been taken into account. Natural materials are used in the building construction. The key characteristics of the planning are: a wellness block, a healthy growing environment, a socio-ecological community, an active lifestyle, emphasis on landscape design, sustainability and life-cycle thinking, natural materials and urban gardening.

Description

Supervisor

Krokfors, Karin

Thesis advisor

Krokfors, Karin
Kyttä, Marketta

Keywords

ympäristöterveys, kaupunkitila, kaupunkisuunnittelu, hyvinvointi, vaikuttava suunnittelu, vastuullinen suunnittelu, aktivoiva kaupunkiympäristö, ekologisuus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201912086411

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS